Uutiset

Päihdeongelmasta kärsiviä autettava

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt – etunenässä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK – sopivat uudesta suosituksesta päihdeongelmista kärsivien ohjaamiseksi asianmukaiseen hoitoon. Asiakirja linjauksineen korvaa jo yli 30 vuotiaan suosituksen työelämän raitistamiseksi, päihdeongelmien torjumiseksi.

Suosituksen syntymisen jälkeen on aiheellista kysyä, miksi sitä päivitettiin vasta nyt? Oliko vanha suositus niin tehokas ja tässä ajassa kiinni, että sen päivittäminen oli tarpeellista vasta maaliskuussa vuonna 2006?

Tyhjentävää vastausta kysymyksiin ei ole olemassakaan. Joka tapauksessa päihdeongelmat ovat tätä nykyä kovin erilaisia kuin vuosikymmeniä sitten. Jo perinteiseksi laskettava alkoholinkulutus on kasvanut ja tätä kautta myös ongelmat kärjistyvät.

Tämä ei ole kuitenkaan alkuunkaan koko totuus. Viinan ohessa myös huumeiden käyttö on lisääntynyt. Aivan oman ryhmänsä päihdeongelmaisten joukossa muodostavat alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttäjät. Liian vähän on puhuttu mielenterveyden ja kivunhoitoon tarkoitettujen lääkkeiden väärinkäyttäjistä.

Pääasia on kuitenkin se, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ja kirjoittaneet uudelleen suosituksen päihdeongelmaisten auttamiseksi. Kannanoton perusteella järjestöt ovat totisen huolissaan päihteiden roolista suomalaisessa työelämässä.

Päihdeongelman kokoa on mahdoton aivan tarkasti kartoittaa. Järjestöt laskevat työterveyshuollon joka viidennen miesasiakkaan ja joka kymmenennen naisen käyttävän liikaa alkoholia. Virallisista tilastoista on helposti laskettavissa, että alkoholi vie vuosittain tuhansia suomalaisia ennen aikojaan hautaan.

Päihteet johtavat myös murheellisen monen syrjäytymiseen työelämästä. Kun työntekijä on saanut kerran tai kaksi potkut juopottelun takia, on paluu työn maailman tuskallisen vaikeaa raitistuneellekin.

Päihdeongelmaisia ei tietenkään auteta Helsingissä laadituilla suosituksilla. Vastuu asiassa on ollut ja on tästä eteenpäinkin jokaisella työpaikalla.

Hoitoonohjauksesta on petollisenkin helppo kirjoittaa suositus. Ongelman ydin on tunnetusti tämä: työpaikoilla edelleenkin mieluummin suljetaan silmät kuin ryhdytään keskustelemaan hoidosta päihdeongelmaisen kanssa. Asenteissa on paljon korjaamisen varaa.

Järjestöt korostavat ennaltaehkäisyä ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Eikä aiheetta. Päihteiden käyttäjän paapomisesta ei hyödy kukaan. Ajan myötä päihdeongelma jokseenkin varmasti pahenee ja työkaverit joutuvat tekemään myös alamäkeen ajautuneen töitä. Monilla aloilla päihtymys lisää merkittävästikin työtapaturman riskiä.

Jos keskusjärjestöjen suositus auttaa työpaikoilla tunnustamaan päihdeongelman tosiasiat, se on täyttänyt tehtävänsä.

Päivän lehti

9.4.2020