Uutiset

Päihdeperheen lapsi tarvitsee kuuntelevaa aikuista

-On vaikea luottaa ihmisiin, kun on itse joutunut pettymään monta kertaa. Luottamuspula heijastuu paitsi omiin vanhempiin, myös muihin ihmisiin, tiivistää huostaanotetuista päihdevanhempien lapsista kootun Selviytyjät-ryhmän jäsen Pipsa.

Hänen mielestään liiallisesta päihteiden käytöstä perheissä sekä sen vaikutuksista lapsiin puhutaan liian vähän. Hän kannustaakin lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä puuttumaan asiaan, kuuntelemaan lasta ja ottamaan hänet todesta.

-Lapsi tai nuori ei pysty itse kantamaan sitä taakkaa, hän painotti A-klinikkasäätiön ja Hämeenlinnan A-klinikkatoimen järjestämässä Lasinen lapsuus -teemapäivässä.

Pesäpuu-yhdistys on ottanut Selviytyjät-ryhmän nuoret mukaan lastensuojelun kehittäjiksi.

Pipsan mukaan ei kuitenkaan ole helppoa antaa yksiselitteistä neuvoa siihen, miten päihdeperheen tilanteeseen pitäisi puuttua. Hän ei ole mielipiteensä kanssa yksin, sillä samaan kysymykseen törmäävät myös alan ammattilaiset. Keinot ovat hyvin tapauskohtaisia.

Puuttumisen vaikeutta lisää se, ettei perheen päihteenkäytöstä johtuvia ongelmia ei helppo tunnistaa. Lapsi itse on usein lojaali vanhemmilleen ja salaa ongelmien olemassaolon. Häntä saattaa myös pelottaa se, mitä ulkopuolinen puuttuminen tuo tullessaan.

-Tunnusmerkit eivät ole spesifisiä, vaan ne voivat olla viite jostakin muustakin ongelmasta, myöntää alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa elettyä lapsuutta tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Maritta Itäpuist
o.

Hänen mukaansa asiasta voi saada vihiä muun muassa lapsen puheista, käytöksestä, myöhästymisistä ja väsymyksestä.


Pelkoa, vihaa ja häpeää

Päihdevanhempien lapset tuntevat yleisesti pelkoa, vihaa ja häpeää. He ovat usein myös joutuneet näkemään tai kokemaan väkivaltaa.

– Fyysinen väkivalta on erittäin yleistä alkoholiongelmaisten vanhempien käytöksessä, mutta vielä sitäkin yleisempää on henkinen väkivalta, jonka aiheuttamat haavat saattavat olla pitkät ja syvät, Maritta Itäpuisto luonnehtii.

Itäpuiston mukaan vanhempien alkoholinkäyttö on ylipäätään lapselle ongelma silloin, kun se häiritsee lasta jollakin tavoin tai aiheuttaa tälle kärsimyksiä.

-Lapsi voi kokea päihtyneen vanhemman käytöksen vieraaksi, ahdistavaksi tai pelottavaksi. Humalainen käytös järkyttää lapsen normaalia jatkuvuutta ja käsitystä kodista turvallisena paikkana, hän korostaa.

Itäpuiston mukaan lasten huoli siitä, että ongelmista kertominen voi vain pahentaa tilannetta, ei välttämättä ole aina aiheeton.

-Tiedän tapauksen, jossa koulukuraattorin soitto kotiin merkitsi lapselle selkäsaunaa. Oleellista on lapsen suojeleminen. Esimerkiksi opettaja tai kouluterveydenhoitaja voi keskustella lapsen kanssa ja tarjoutua kuuntelemaan. Jos tarvetta tuntuu olevan, on otettava yhteys sosiaalipuoleen, jossa on asian hoitamiseen tarvittavaa ammattitaitoa.

Vaikka lastensuojeluilmoituksen tekeminen on suomalaisille vaikeaa, päihdeperheestä pitäisi Itäpuiston mukaan tehdä ilmoitus, kun kysymys on selkeästä laiminlyönnistä tai esimerkiksi väkivallasta.

-Kyse on lapsen koko tulevaisuudesta. Jos on nähtävissä, että asiat ovat huonosti, tee ilmoitus, korosti myös Selviytyjät-ryhmän Pipsa teemapäivään kokoontuneille opettajille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö koskettaa Suomessa useita kymmeniätuhansia lapsia. (HäSa)