Uutiset

Paikalliselle sopimiselle voi tulla kiire

Hallituksen asettamalla kolmikantatyöryhmällä on hieman reilut kolme kuukautta aikaa selvittää paikallisen sopimisen periaatteet. Se on lyhyt aika, työmarkkinajohtajat arvioivat.

– Onhan aikataulu tiukka ja voi olla liiankin tiukka. Mutta hallitus on toimeksiantaja, joka määrittelee tahdin, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Fjäderin mukaan työn vaatima asiantuntemus on toki olemassa, mutta hän aprikoi, riittääkö aika asiantuntijoiden kuulemiseen.

Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tahtia tiukkana.

– Työryhmä tosin aloittaisi käsitykseni mukaan ennen joulua. Aikataulu on haastava, ja kun työ on lähtenyt käyntiin, pitää arvioida miten annetussa aikataulussa selviydytään.

Palola ja Fjäder vakuuttivat edelleen järjestöjensä halukkuutta yhteiskuntasopimukseen.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei toisi yhteiskuntasopimusta samaan neuvottelupöytään.

– On tärkeää, että nämä pidettäisiin eri prosesseina. Aika näyttää, onko niillä joku yhteys. Juuri tällä hetkellä en sitä näe, Häkämies toteaa.

Kolmikko on tyytyväinen siihen, että asiaa lähdetään selvittämään kolmikantamallilla. Myös SAK kertoi olevansa tyytyväinen menettelytapaan.

Fjäder on samaa mieltä työministerin kanssa siitä, että palkkajoustoista sopiminen on työryhmän suurin kiistanaihe.

– Mielestäni tämä liittyy enemmän kriisitilanteisiin, Fjäder pohtii.

Hänen mukaansa kysymys voisi olla enemmän työsuhteen eduista sekä palkan lisäosista, jolloin tes:n määrittelemään peruspalkkaan ei tarvitsisi puuttua.

Lapin yliopiston työoikeuden professori Jaana Paanetoja arvioi, että vähimmäispalkkoihin kajoava lainsäädäntö murentaisi nykyisen tes-järjestelmän. Hänenkin mukaansa kriisisopimuksia voitaisiin kyllä solmia, kunhan työnantajan sekä työntekijoiden keskinäistä sopimista vain valvotaan riittävän hyvin.

– Voidaan esimerkiksi kehittää joku uusi taho, joka pohtii sopimusten järkevyyttä, Paanetoja ehdottaa.

Toinen vaihtoehto olisi noudattaa Saksan mallia, jossa sopimuksen siunaa ammattiyhdistys, vaikka kyseessä olisi järjestäytymätön työnantaja.

Paanetoja kummastelee työryhmän kokoonpanoa: mukana ei ole yhtään ulkopuolista asiantuntijaa esimerkiksi akateemiselta sektorilta.

– Vuosiloma- ja työaikalait on valmisteltu ulkopuolisen asiantuntijan johtamana, mutta nyt työ- ja elinkeinoministeriö laittaa oman henkilönsä vetovastuuseen. Asiantuntijoita voidaan toki kuulla, mutta se on eri asia.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ottaa mieluusti vastaan ajatuksen tuoda joustot myös julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

– Kunta-alalla on ollut laajoja toisinsopimisen malleja jo parikymmentä vuotta, mutta emme ole tyytyväisiä niiden laajuuteen.

Jalosen mukaan paikallista sopimista on tehty lähinnä parempaan suuntaan, kun ainakin kriisikunnissa tulisi pystyä sopimaan myös päinvastoin.

– Esimerkiksi Salon kaupungissa talous lähti alta, mutta järjestöt kieltäytyivät työehtojen heikennyksistä. LM-HÄSA