Julkaistu: 29.09.2017 21:03
-
Päivitetty: 30.09.2017 13:05

Miksi maalinteko on HPK:lle tuskaa?

  • Antti Pennasen johtamalla valmennustiimillä on pohdittavaa maalinteon tehokkuuden parantamiseksi. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
    Antti Pennasen johtamalla valmennustiimillä on pohdittavaa maalinteon tehokkuuden parantamiseksi. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Päävalmentaja Antti Pennasen HPK kuuluu Liigan mielenkiintoisimpien joukkueiden joukkoon, mitä tulee joukkueiden pelitapoihin. Muut merkittävät peliään kehittäneet ja uudella tavalla suunnanneet joukkueet ovat Tappara ja Kärpät.

Mainituissa seuroissa on eri tavoin annettu uudistunut pelillinen panos sille, kun suomalaista jääkiekkoilua pyritään kehittämään kohti kansainvälisen pelin evoluution vaatimuksia.

Ymmärtääksemme Kerhon erityislaatuisuutta kuvatussa asetelmassa on hyvä ensin kurkistaa Kärppien ja Tapparan nykyiseen tapaan lähestyä pelaamista. HPK sijaitsee kolmikon toisella laidalla, Kärpät toisella, ja Tappara siinä välissä, mitä tulee pelitapoihin.

Kärpät on valinnut ehkä helpoimman ja loogisimman tien uudistuksilleen. Päävalmentaja Mikko Manner on tutkinut tarkasti NHL-jääkiekkoa ja etenkin Kanadan otteita lajin MM-kisoissa. NHL:ssä pelin nopeutuminen on lähes luonnonlain mukaan johtanut määrättyihin pelin virtauskulkuihin. Niistä keskeisin on hyökkäysten sisällä tapahtuva pelaajien ylibuukkaaminen vastustajan siniviivan tienoilla. NHL:ssä ei ole toistaiseksi löytynyt muuta konstia hyökätä pitkillä ja puolipitkillä syötöillä yli keskialueen kuin miehittämällä ylimääräisillä pelaajilla tiettyjä kaukalon alueita. Näin pelaa myös Kärpät, kenttätasapainon kustannuksella.

Vuorostaan Tapparassa Jukka Rautakorven johdolla tasapainoillaan välimaastossa, mitä tulee kenttätasapainon säilyttämiseen ja rikkomiseen. Toisinaan Tappara ylibuukkaa, toisinaan ei. Tapparaa auttaa tavattomasti ylivertainen pelaajamateriaali. Siihen nähden Tapparan edistysaskeleet ovat olleet yllättävänkin vaatimattomia ensimmäisten kymmenen pelin aikana.

Pennasen pelisysteemi on kaikkein haastavin. Pelaamista on pyritty nopeuttamaan, ja se on tehty kuitenkin niin, että pitkien ja puolipitkien syöttöjen vaiheissa hyökkääjät viljelevät kaistapelaamista eli kenttätasapainoa. Kerho ylibuukkaa vain satunnaisesti. Pelin kehittäjä Pennanen yrittää tehdä sen mahdolliseksi, mikä NHL:ssä on ainakin toistaiseksi osoittautunut mahdottomaksi. Voi vain nostaa hattua Pennasen kunnianhimoiselle kerettiläisyydelle, jossa määrätyllä tavalla pyritään sittenkin vaalimaan myös niin kutsutun Meidän pelin perintöä.

Toistaiseksi HPK:n pelaaminen on toiminut tältä osin korkeintaan kohtuullisesti. Siitä yhtenä osoituksena on ollut maalinteon tuskallisuus. Syitä toimimattomuuteen on kolme.

Ensinnäkin Kerhon tapa hyökätä on jossain määrin toisteinen, ja sitä mukaa se johtaa siihen, että vastustajien on ollut suhteellisen helppo merkata oranssipaitojen hyökkääjiä.

Toinen seikka on raju. Saattaa olla niin, ettei HPK:n pelaajien taitotaso yksinkertaisesti riitä niissä pelitilanteissa, joissa syötön lähettäjän rytmin syöttää on oltava täydellinen ja syötön vastaanottajan olisi selvittävä erittäin hankalasta asemasta suhteessa häntä puolustavaan pelaajaan. HPK:n hyökkääjissä on mahdollisesti liikaa pelaajia, joiden ominaisuuksia ei sittenkään ole hankintavaiheessa skoutattu riittävän tarkalla silmällä.

Kolmas näköala olisikin sitten jo lohduton: yksinkertaisesti jääkiekkoilu on sellainen joukkuepelipallolaji, jossa kropalla ja mailalla puolustavat pelaajat ovat liian suuressa etulyöntiasemassa hyökkääviin nähden.

Pennasen itselleen asettama haaste on maksimaalinen. Yksin hän ei selviä siitä millään. On selvää, että Pennanen tarvitsee voimakasta apua pelin kehittämisessä apuvalmentajiltaan Timo Turuselta ja Antti Miettiseltä.

Mitä tulee uudistajiin eli HPK:hon, Tapparaan ja Kärppiin, oikeastaan se ratkaisee, minkä seuran koko valmennustiimin yhteispanos on voimakkain.

Kommentit

Kyllähän Pennanen on valmennustiimeineen ylijumala, jos saa uuden pelitavan toimimaan, kun se ole onnistunut edes NHL:ssä. Pennanen on nuori valmentaja, ja erittäin lupaava sellainen. Jos uusi pelitapa lähtee toimimaan, on se myrkkyä vastustajille varsinkin, kun sitä voidaan pelin sisällä muuttaa. Sitten onkin vain taivas rajana Pennasen pojalle. Näytöt on annettu, ja maailma odottaa. Nähtäväksi jää riittääkö pelaajien taito uuden pelitavan oppimiseen. Epäilen vahvasti. Näyttää siltä että taito / tietotaso ei ole ollut riittävä pelaajahankinnoissa. Mitä tulee sitten maalinteon ongelmiin. Voidaan katsoa historiaa jo monta vuotta taaksepäin. Tilastojen mukaan kerhon juniorijoukkueet ovat isolla kattauksella yleensä hallinneet pelejä, ja luoneet peleissä hyviä maalipaikkoja. Se kiekon maaliin saaminen on ollut hyvin usein hankalaa. Tämän sinä Petteri itse joskus junnujoukkuetta valmentaneena ja tilastoja tunteneena voit varmasti allekirjoittaa.

Hämeenlinnan Steelersin A-nuoret olivat salibandyn SM-sarjassa kiinni vieraspisteissä Tapiolan Urheiluhallissa, mutta päätöserässä Westend Indians nousi voittoon lukemin 7–6 (1–3, 2–2, 4–1).– Harmittaa suuresti, hyvää peliä pelattiin, mutta paikoin viimeistely oli heikkoa ja kun et itse tee, niin ka