Uutiset

Paine hallituksessa kasvaa

Puoluejohtaja Jutta Urpilainen veti tiukkaa linjaa lauantain SDP:n puoluevaltuustossa. Hän varoitti hallitusta leikkaamasta liikaa valtion menoja ja patisti esiin listoineen niitä, jotka vaativat valtion menoihin viiden miljardin vähennystä.

Urpilainen suuntasi jälleen katseet myös suurituloisiin. SDP ei peräänny vaatimuksestaan suurituloisten verotuksen kiristämiseksi ja puoluejohtaja pohti ääneen myös ”jättiperintöjen” verotuksen tiukentamista.

Ennen Urpilaista pääministeri Jyrki Katainen puolusti jälleen kerran valtiontalouden tasapainottamista Ylen Ykkösaamussa. Kataisen mielestä taloutta koskevat ratkaisut on pantava hallituksen tärkeysjärjestykseen, juustohöylää hän pitää vasta viimeisenä keinona.

Maaliskuun loppu lähestyy kovaa vauhtia ja hallituksen pääpuolueilla, kokoomuksella ja SDP:llä, on yhä suuri erimielisyys sekä valtiontalouden tilasta, näkymistä sekä keinoista, joilla taloutta tasapainotetaan.

Puolentoista viikon päässä odottavasta hallituksen kehysriihestä kehittyy politiikan tulikuuma taistelutanner – eikä kysymys ole pelkästään kokoomuksesta ja SDP:stä, sillä kaikkien hallituspuolueiden pitäisi pysyä kyydissä.

Menossa on myös politiikassa perin tuttu lämmittely, jossa puolueet hakevat neuvotteluasemia, puolustavat näkemyksiään ja pehmittävät omiaan kipeiden päätösten taakse.

Urpilainen on erinomaisen tietoinen siitä, ettei rikkaiden taloudellisesta kurittamisesta kerry paljon tulosta. SDP pitää muun muassa yli 100 000 euron tuloille esitettyä solidaarisuusveroa esillä, jotta puolueen kenttäväki taipuisi leikkauksiin.

Kehotus leikkauslistojen esittelystä ei ole missään mielessä järkevä. On sanomattakin selvää, että hallituksen päätöksenteko vaikeutuisi, jos säästökohteista ryhdyttäisiin käymään julkista keskustelua.

Avoimen yhteiskunnan periaatetta leikkauskohteista vaikeneminen toki murentaa, nyt ollaan kuitenkin yksinkertaisesti siitä tilanteessa, missä hallituksen on tehtävä ratkaisut ja kannettava niistä sen jälkeen poliittinen vastuu.

Urpilainen puhui kuin hallituksessa olisi mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka eivät iskisi kipeästi suomalaisten arkeen. Tämä ei ole missään mielessä mahdollista: suomalaisten elintaso laskee, iskun ankaruudessa talouden kasvu on ratkaiseva.

Mitä paremmassa vauhdissa talous on, sitä vähemmällä suomalaiset kurituksesta selviävät.

Urpilaisen pelko liian suurista leikkauksista on lähinnä kansankosiskelua, sillä vaarana on kehysriihi, joka tekee liian pieniä leikkauksia.

Puoluejohtajan puheen mukaan ”ahneus on aikamme sairain ilmiö”. Heitto oli suunnattu muun muassa kohti Finnairia. Valtiontalouden nykymenoa leimaa myös ahneus, mikä sietää muistaa.

Tulevat sukupolvet maksavat nykyisen, yli varojensa elävän ahneen sukupolven velat.