Uutiset

Päivähoito-oikeudesta uusi taistelu eduskunnassa – "megaluokan yhdenvertaisuusongelma"

Eduskunnan suuressa salissa käsitellään vielä ennen kesätaukoa esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Sivistysvaliokunta sai mietintönsä valmiiksi tiistaina.

Lakiesityksestä äänestetään todennäköisesti ensi viikolla, sillä ainakin Sdp penää subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajausta pois lakiesityksestä. Eduskunnan enemmistö päätti joulukuussa 2015, että jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti, lapsella on oikeus 20 tuntiin päivähoitoa viikossa.

Kunnat ovat saaneet päättää, ottavatko ne rajauksen käyttöön.

– Se on megaluokan yhdenvertaisuusongelma, että osassa kunnista rajaus on käytössä ja osassa ei. Eriarvoisuus lisääntyy sen perusteella, missä kunnassa perhe asuu. Esitämme myös ryhmäkokojen pienentämistä ja lakisääteistä tukea päivähoitoon. Olemme halunneet edes psykologit tueksi, mutta sekään ei ole vielä mennyt läpi, kertoo sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.)

Sdp:n esitykset maksaisivat erityisesti kunnille paljon rahaa, mutta esityksiä perustellaan myös niiden säästövaikutuksilla.

– On tunnettua, että varhaiskasvatuksen laatuun sijoitettu euro tuottaa myöhemmin seitsemän euroa. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan. Varhain annettu tuki vaikuttaa parhaiten. Nyt laatu vaihtelee eri päiväkotien välillä liikaa. Juuri varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa ja riittävä määrä henkilöstöä on tärkeintä, Eloranta sanoo.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on tehty osana julkisen talouden sopeutusta. Hallituspuolueet eivät ole rajausta nyt perumassa.

– Rajauksen poisto ei kuulu lakiesitykseen. Se on osa hallitusohjelmaa ja sikäli vaikea pala tehdä tässä. Rajauksen tekeminen on yhä kunnille mahdollista. Tässä laissa on koottu ehjä kokonaisuus varhaiskasvatusta varten ja esimerkiksi lastentarhanopettajia on jatkossa enemmän, sanoo valiokunnan jäsen, kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.).

Tukimalli on valmisteilla

Kosonen kertoo, että varhaiskasvatukseen on valmisteilla uutta tuen mallia, vaikka sitä ei tässä lakiesityksessä ole.

– Tuen malli on valmistelussa ja uskoisin tämän täydennyksen valmistuvan aika pikaisesti. Hallituskautta ei ole paljon jäljellä, hän miettii.

Uuden varhaiskasvatuslain suurimpia vaikutuksia on se, että henkilöstön koulutustaso nousee ajan myötä. Vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmesta työntekijästä on korkeasti koulutettuja. Näin kasvatuspalvelun laadun pitäisi parantua. Ajan myötä muutos myös kasvattaa palkkakustannuksia.

Nykyisin henkilöstöstä kolmanneksella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja kahdelle kolmasosalle riittää lastenhoitajan kelpoisuus.

Jos eduskunta hyväksyy lain, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia on päiväkodeissa nykyistä enemmän. Tämä miellyttää esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:tä.

– Henkilöstön osaaminen nousee ja ammattinimikkeet täsmentyvät, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka kiittää järjestön tiedotteessa.

Myös OAJ on pitänyt esillä varhaiskasvatuksen tukea, ryhmäkokoja sekä subjektiivista oikeutta. Nyt näistä asioista ei järjestön taholta kovin paljon rähistä.

– On tärkeää, että myös nämä ongelmat ratkaistaan. Nyt edetään kuitenkin vaiheittain. Tämä lakiesitys on tärkeä askel pedagogiikan vahvistamisen kannalta, Misukka sanoo.

Sivistysvaliokunnan esittelytekstien mukaan merkittävä osa lakiesityksen lausunnonantajista esitti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja yli kolmivuotiaiden lasten ja aikuisten suhdeluvun muutosta vuonna 2016 voimaan tullutta muutosta edeltävään tilanteeseen. Toisistaan eroavat käytännöt eri kunnissa nähtiin useassa lausunnossa yhdenvertaisuuden kannalta haitallisina.