Uutiset

Päivähoito-oikeus uuteen puntariin

Aamulehden Taloustutkimuksella tilaamassa kyselyssä perättiin vastaajien kantaa subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, vanhempien oikeuteen saada lapsilleen hoitopaikka myös silloin, kun vanhemmat ovat kotona.

Vastaajista 58 prosenttia on valmis rukkaamaan nykyistä päivähoitoa. Naiset ovat rajoitusten takana hieman miehiä innokkaammin. 15-24 -vuotiaista peräti kaksi kolmasosaa vastustaa hoito-oikeuden rajoittamista.

Päivähoito oli esillä mielipidekartoituksessa, jonka pääosassa oli kuntatalous. Haastatellut joutuivat muun muassa pohtimaan, onko paikallaan kiristää kunnallisverotusta, karsia kuntien palveluja tai nostaa niiden maksuja.

Ilmeisesti juuri asiayhteys johti siihen, että lasten päivähoitoon saamisen ehtojen tiukentaminen sai 58 prosentin kannatuksen. Haastatellut ikään kuin löysivät päivähoidosta säästökohteen.

Jos subjektiivisen päivähoito-oikeuden suosiota olisi punnittu yksittäisessä kyselyssä, sitä olisi mitä ilmeisimmin kannattanut vastaajien enemmistö.

Aamulehden kysymys oli laadittu selvästi lempeään muotoon, sillä lähtökohdaksi oli valittu tilanne, jossa lapsen molemmat vanhemmat ovat kotona.

Miksi hoito-oikeutta ei voisi rajata yhtä hyvin jo silloin, kun toinen vanhemmista on kotona? Onko niin, että lapsen tai lapsien hoitamiseen tarvitaan ehdottomasti kahden aikuisen täysipäiväinen työpanos?

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki arvelee Aamulehdessä vanhempien tuovan lapsen hoitoon vain silloin, kun se on lapsen edun mukaista.

Käydystä ja edelleen jatkuvasta keskustelusta ei voi vetää näin yksioikoista johtopäätöstä. Lasten vanhemmat muun muassa todistelevat lapsen kehityksen hidastuvan, jos tämä ei pääse päivähoitoon leikkimään muiden lasten kanssa. Pitää olla virikkeitä.

Tällaiset puheet ovat perusteettomia. Päivähoito on hyvä vaihtoehto, mutta alle kouluikäiselle lapselle kotona kasvaminen on sentään pääsääntöisesti etuoikeus eikä vastuulliseksi ihmiseksi kasvamisen jarru.

Välimäki kysyy myös voisiko laki pakottaa vanhemmat ja lapset olemaan yhdessä. Hänen mielestään ”se olisi vaikeaa, jos aitoa motivaatiota ei ole”.

Asian voi nähdä myös tasan tarkkaan päinvastoin kuin Välimäki lakikirja kädessä esittää. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ruokkii käyttäytymistä, jossa vanhempien ei tarvitsekaan pitää lapsistaan huolta.

Päivähoidon tehtävä on olla lapsen kanssa yhdessä, päivähoidolla pitää olla vanhemmilta puuttuvaa motivaatiota!

Subjektiivisen päivähoidon perusteet voi harkita uudelleen. Tätä puoltaa myös se, että ajatus systeemin epäkohtien korjaamisesta saa tukea myös päivähoiton ammattilaisilta.

Päivähoito-oikeuden tulee aina suojella lasta ja hänen parastaan. Jos molemmat vanhemmat ovat kotona esimerkiksi päihdeongelman tai terveydellisten syiden takia, pitää lapselle taata päivähoitopaikka.

Päivän lehti

18.1.2020