fbpx
Uutiset

Pajusta kaavaillaan uutta energianlähdettä

Pajun käyttöä energian raaka-aineena halutaan vauhdittaa. VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhteinen tutkimushanke kehittää Suomessa vielä melko harvinaista pajun viljelyä, korjuuta ja käyttöä energian raaka-aineeksi.

Paju on energiakasvina vaihtoehto erityisesti entisillä turvesoilla ja kesantopelloilla. Tutkimus myös selvittää myös pajun käyttöä turvetuotantoalueilta poistuvien vesien puhdistuksessa.

– Vuonna 2011 alkaneen tutkimuksen tarkoituksena on kehittää pajun viljelyä erityisesti entisillä turvetuotantoalueilla. Mahdollisuudet pajun viljelyn lisäämiseen ovat hyvät, sillä vuoteen 2020 mennessä Suomessa poistuu noin 40 000 hehtaaria turvesuota, ja myös kesantopeltoa on runsaasti käytettävissä, sanoo Johtava tutkija Arvo Leinonen VTT:stä.

Toistaiseksi pajuviljelmiä on Suomessa vähän. Vuonna 2011 VTT ja tutkimuskumppanit perustivat kaksi uutta viljelmää Keski-Suomeen, ja tänä vuonna on tarkoitus perustaa sekä Keski- että Itä-Suomeen yksi uusi viljelmä.

Vaihtoehto ruokohelpille

Turvesoilla paju on vaihtoehto erityisesti ruokohelpin viljelylle. Pajuhake muistuttaa puuhaketta ja soveltuu siten hyvin polttoon turpeen ja muun hakkeen kanssa. Myös bioenergian käytön voimakas kasvu luo tarpeita pajun energiakäytölle, sillä biopolttoaineiden kysynnän yleistyessä metsähakkeesta voi tulla pulaa.

Leinosen mukaan haasteena ovat pajuviljelmän ruokohelpeä korkeammat perustamiskustannukset sekä se, että poltossa paju voi aiheuttaa puuhaketta enemmän ongelmia, esimerkiksi tuhkan paakkuuntumista, kattilan likaantumista ja jopa korroosiota.

Ruokohelpiltä odotettiin paljon energiakasvina, mutta toiveet eivät toteutuneet. Kysyntä jäi vähäiseksi. Ruokohelpin viljelystä on paljolti luovuttu sen jälkeen, kun sen energiatuesta luovuttiin.

Myös polttolaitoksille ruokohelpi on ongelmallinen. Sitä on sekoitettava muihin polttoaineisiin, jotta se kulkisi ongelmitta kuljetuslaitteissa.

Uutta korjuutekniikkaa

Tällä hetkellä pajua viljellään eniten Puolassa ja Ruotsissa, jossa sillä on todettu olevan hyödyllisiä ominaisuuksia jätevesien puhdistuksessa.

– Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin pajuviljelmällä voidaan vähentää turvetuotannon aiheuttamaa vesistöjen kuormitusta. Tutkimuksia varten entiselle turvetuotantoalueelle Keski-Suomeen perustetaan pajuviljelmä tämän vuoden aikana, Leinonen selvittää.

Tutkimuksessa kokeillaan myös uudenlaista korjuutekniikkaa, jossa paju korjataan energiapuuharvennuksissa käytettävällä menetelmällä. Pajut kaadetaan ensin kaatokoneella, minkä jälkeen ne kerätään ajokoneella varastoon kuivumaan.

Näin on mahdollista saada kuivempaa ja laadukkaampaa haketta kuin Ruotsissa ja Puolassa, jossa pajut kaadetaan ja haketetaan hakeharvesterilla kuivattamatta suoraan peräkärryyn.

Kevääseen 2014 jatkuvan tutkimushankkeen rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Vapo Oy, Biowatti Oy ja Fortum Heat and Power Oy. (HäSa)

 

Menot