Uutiset

Pakkasessa ulkoilevat eläimet kirvoittavat ilmoituksia

Eläinsuojeluviranomaiset tekivät viime vuonna selvästi aikaisempia vuosia enemmän epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia.

Eviran alustavat tilastot osoittavat, että vuonna 2010 tarkastuksia tehtiin yli 4000 kappaletta, kun edellisenä vuonna määrä jäi reiluun 3200 kappaleeseen.

-Lemmikkieläinkohteissa todettiin hieman aiempia vuosia vähemmän vakavia laiminlyöntejä, joissa jouduttiin ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, kertoo ylitarkastaja Sanna Varjus.

Yksityiskohtaista tietoa havaituista puutteista ei ole tilastoitu, mutta tyypillisesti ongelmat liittyvät sekä tuotantoeläimillä että lemmikeillä ruokaan ja puhtauteen.

Tarkastusten lisääntymisen arvellaan selittyvän ainakin osin sillä, että useisiin kuntiin ja kuntayhtymiin on viime vuoden aikana palkattu erityisesti valvontaan keskittyviä valvontaeläinlääkäreitä.


Tuotantoeläintilat työllistävät

Hämeenlinnassakin valvontatehtävät keskitettiin vuodenvaihteessa yksiin käsiin. Virkaeläinlääkäri Niina Räsänen arvioi tehneensä tänä vuonna noin 30 tarkastuskäyntiä, kohteita on ollut noin 20. Näiden lisäksi kunnaneläinlääkärit ovat tehneet muutamia tarkastuksia.

-Ilmoituksia tulee sesonkiluonteisesti, joinakin päivinä saattaa tulla useampiakin. Ihmiset ottavat usein yhteyttä ensin eläinsuojeluyhdistykseen, missä osa tapauksista ratkaistaan neuvonnalla, kertoo Räsänen.

Valtaosa Räsäsen tietoon tulleista epäilyistä koskee tuotantoeläintiloja. Viime talvena häntä työllistivät erityisesti hevosiin ja nautoihin liittyvät ilmoitukset.

-Talvella ihmiset ilmoittelivat ja olivat huolissaan, kun hevosia ja nautoja pidettiin ulkona. Pääsääntöisesti olosuhteet osoittautuivatkin puutteellisiksi, sillä ympärivuotisesti ulkona pidettävillä eläimillä täytyy olla riittävä säänsuoja ja kuivitettu makuualusta.

Tuotantoeläinpuolella ilmoituksia on aiheuttanut eläinten lantaisuus, joka aiheutuu kuivituksen puutteesta.

Niina Räsäsen mielestä valvontatehtävien eriyttäminen praktiikasta on ainoa oikea tapa toimia.

-Praktiikkaeläinlääkäreillä on asiakassuhde valvottaviin tiloihin, ja siksi valvonta voi tuottaa ongelmia.


Pääosa ilmoituksista aiheellisia

Eviran alustavien tilastojen mukaan myös kansalaisten tekemät ilmoitukset epäilemistään laiminlyönneistä näyttävät lisääntyneen.

Valtaosa Niina Räsäsen saamista ilmoituksista on osoittautunut aiheellisiksi, kiusantekotapaukset ovat harvinaisia. Harvinaisia ovat olleet myös vakaviksi katsotut tapaukset sekä ne, joissa ongelmat johtuisivat silkasta välinpitämättömyydestä.

-Monesti näihin asioihin liittyy väsymistä tai tietämättömyyttä. Eläinten määrä on kasvanut ja käsin tehtävää työtä on paljon. Työmäärä on kerta kaikkiaan liian suuri siihen nähden, mitä on mahdollista tehdä, hän sanoo.

Suuri osa epäkohdista saadaan myös kuntoon vaatimalla parannuksia, harvoin tapaukset päätyvät käräjille asti. Tällä hetkellä Räsäsen tiedossa on yksi syyteharkintaan edennyt tuotantoeläinjuttu.

Törkeän eläinsuojelurikoksen saamisesta eläinsuojelulakiin Räsänen on tyytyväinen.

-Se vain tuppaa olemaan niin, että niillä ihmisillä, joilla on ollut ongelmia eläintenpidossa, on taipumus haalia eläimiä aina vain lisää. Eläintenpitokielto on järeä rangaistus, mutta hankala valvottava, Räsänen sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

19.1.2020