fbpx
Uutiset

Pakkolait kurittavat julkisen alan naisia

Julkisen alan naiset ovat pakkolakipaketin suuret häviäjät. He menettävät ensimmäisen sairauspäivän karenssin takia useimmin palkkaa, koska heillä on eniten lyhyitä sairauslomia, ja työ sairaaloissa sekä päiväkodeissa edellyttää läsnäoloa.

Sairaana töissä ovat pääosin pienituloiset työntekijät, joilla ei ole varaa karenssipäivään. Pakkolakien taloudellisiin vaikutuksiin sisältyy epävarmuutta, ja ostovoiman arvioidaan heikkenevän ainakin aluksi.

Nämä vaikutukset työ- ja elinkeinoministeriö on kirjoittanut hallituksen pakkolakiesityksen perusteluihin. Kustannuskilpailukykyä vahvistava lakiesitys tuli julkiseksi keskiviikkona. Hallitus vie esityksen eteenpäin, elleivät työmarkkinajärjestöt sovi Suomen kilpailukykyä parantavasta ratkaisusta.

– Vaikutuksia on käyty laajasti läpi, ja ne tuodaan lain valmistelussa esiin, hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Palkansaajajärjestöt kiinnittivät vahvasti huomiota työntekijöiden epätasa-arvoiseen kohteluun. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko painottaa, että tasapainoisin lopputulos olisi työmarkkinajärjestöjen sopima ratkaisu, jota hallitus myös toivoo.

TYÖMARKKINOILLA arvioitiin keskiviikkona, että hallituksen sekava lakipaketti, jossa on paljon tulkintaongelmia, voi saada neuvotteluihin uutta vauhtia. Työantajien ja palkansaajien näkemykset ehkä lähentyvät, kun on selvää, että lakien tuomat heikennykset pyrittäisiin joka tapauksessa kompensoimaan ensi syksyn työehtosopimuskierroksella. Huolensa esitti myös Suomen Yrittäjät.

– Sopimusvapauden rajoitusta yritetään todennäköisesti kompensoida, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Palkansaajajärjestöjen mukaan lakiesityksen henki on sellainen, että työehtojen leikkaukset jäävät pysyviksi. Lakipaketissa arvioidaan, että lailla ei saada riittäviä vaikutuksia kolmen vuoden aikana.

Perustuslain vuoksi oikeutta sopia paremmista työehdoista rajoitetaan kolmen vuoden ajan. Palkansaajat ja työnantajat voivat sopia toisin kuin voimaan jäävissä laissa määrätään kolmen vuoden kuluttua. Silloin vallassa oleva hallitus voi myös jatkaa sopimisoikeuden rajoittamista, mikäli maan talouden edellytykset ovat heikot.

Työnantajia hämmentänyt lomarahojen leikkaus ratkaistiin lakipaketissa niin, että kaikille uusille työntekijöille säädetään oikeus lomarahaan. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia työsopimuksessa, että lomarahaa ei makseta. Käytännössä siis lomarahoja ei makseta nykyistä suuremmalle joukolle.

Asiasanat

Menot