fbpx
Uutiset

Pakkoruotsi ei ole abille kirosana

Aamuja nolla! Mikäli aikoo liikkua tänään koulujen lähistöllä, keskustassa tai iltaravintoloissa, ei voi olla törmäämättä tähän ja moneen muuhun ikuisesti luonnossa kiertävään lauseeseen.

Harva tietää, että penkkarit juontavat juurensa keisarilliselta ajalta, jolloin nykyisen ylioppilastutkinnon edeltäjän Helsingin yliopiston sisäänpääsytutkinnon suulliset kuulustelut järjestettiin Helsingissä. Vuotuinen abiturienttien yhteislähtö Helsinkiin oli merkittävä tapahtuma. Lähtöjuhlan marssi yhdistettynä laskiaisajan rekiajeluihin synnyttivät nykyiset penkkariajelut. Helena Saarikosken penkkaritutkimuksen mukaan tapa syntyi Helsingissä jo vuonna 1911.

Nykyään penkkariajelu on yksi aikuistumisen rituaaleista. Kyseessä on päivä, jolloin abit ovat viimeistä kertaa yhdessä ennen lukuloman yksinäistä puurtamista. Tulevat kirjoitukset tai muuten epävarma tulevaisuus eivät haittaa juuri nyt, kun päästään tuulettamaan päätä ulkona, pois tunkkaisesta koulumaailmasta.

Joka kevät penkkarit keräävät katujen varsille yllättävän suuren katsojajoukon, huolimatta tapahtuman vuodesta toiseen samanlaisena säilyvästä kaavasta. Tuskin yleisö saati abit itse muutoksia haluavatkaan. Tärkeintä on olla todistamassa sitä vapauden riemua, jonka lavoilla huutavien nuorten hehkuvilta kasvoilta voi aistia. Karnevaali tekee hyvää myös katsojille.

Abi lähtee, ruotsi jää. Koulussa kasvaa kielipää.

Tänä keväänä abit pääsevät ensimmäistä kertaa vapaasti valitsemaan, mitä aineita haluavat ylioppilastutkintoonsa sisällyttää. Ylioppilaaksi pääsee, kun äidinkielen lisäksi kirjoittaa hyväksyttävästi vähintään kolme muuta ainetta.

Pakkoruotsin poistuminen ylioppilastutkinnosta ei kuitenkaan juuri näy tämän kevään abien valinnoissa. Monien ennakko-odotusten vastaisesti nykylukiolaiset ovat niin fiksua porukkaa, että he ajattelevat tulevaisuuttaan. Kielet, myös ruotsi, koetaan tärkeiksi ja niiden osaamista halutaan päästä myös näyttämään. Jopa nykyistä laajemmin.

Ruotsin opiskelun lopettamisvaatimusten sijaan Lukiolaisten liitto ajaa suullisten kielikokeiden sisällyttämistä ylioppilaskokeisiin. Liitto perustelee ajatustaan sillä, että ylioppilastutkinto vaikuttaa paljon siihen, mitä koulussa opiskellaan. Kun tutkinnossa ei ole mukana puhumista, suullista ilmaisua harjoitellaan kielten tunneilla liian vähän.

Lukiolaiset ovat harvinaisen oikealla asialla. Suomalaisten kielipäässä ei ole kansainvälisesti mitään hävettävää, mutta silti me arkailemme jopa jokamiehenenglannin puhumista. Jos vieraan ja toisen kotimaisen kielen keskustelutaitoihin satsattaisiin lukioissa, saattaisimme pikkuhiljaa päästä peloistamme. Ehkä.

Menot