Uutiset

Pakollisella ruotsilla pitkä historia ylioppilaskokeissa – Henriksson: “Kouluja käydään, että opitaan jotain. Silloin kaikki ei voi olla vapaaehtoista”

Ruotsin kielen asema ylioppilaskirjoituksissa on muuttunut historiassa useasti. Hallitus suunnittelee ruotsin pakollisuuden palauttamista yo-kokeisiin.
Antti Rinteen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus tavoittelee toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa. Lisäksi hallitus valmistelee toisen kotimaisen kielen oppimista vahvistavan ohjelman. Kuva: Jukka Ritola/arkisto
Antti Rinteen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus tavoittelee toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa. Lisäksi hallitus valmistelee toisen kotimaisen kielen oppimista vahvistavan ohjelman. Kuva: Jukka Ritola/arkisto

Ruotsin kielen asemasta ylioppilaskirjoituksissa on väännetty useita vuosikymmeniä. Aihe on noussut jälleen keskusteluun, sillä hallitus haluaa palauttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.

Ylioppilaskirjoituksia on järjestetty vuodesta 1852 lähtien. Toisen kotimaisen kielen opiskelu tuli pakolliseksi vuonna 1874. Vain sotavuosina ylioppilaaksi pääsi suorittamatta ruotsin koetta.

Ruotsin ylioppilaskoe muutettiin vuonna 1972 kolmiosaiseksi, jolloin testattiin abiturienttien taitoja tekstin ymmärtämisessä, kirjoitelmassa sekä kuullunymmärtämisessä.

Vuonna 1995 käynnistettiin kokeilu, johon osallistuneissa lukioissa vain äidinkieli oli pakollinen kirjoitettava aine. Vuonna 2004 Lukiolaisten Liitto vaati kokeilun vakinaistamista ja järjesti seisauksen, johon osallistui 40 000 lukiolaista.

Matti Vanhasen hallitus uudisti ylioppilaskirjoitukset ja ruotsista tuli vapaaehtoinen kirjoitettava kieli vuonna 2005. Tästä lähtien kokelaan ei ole tarvinnut kirjoittaa ruotsia, jos hän kirjoittaa äidinkielen lisäksi matematiikan, englannin sekä vähintään yhden reaaliaineen kokeen.

Vapaaehtoisuudesta lähtien ruotsin suosio kirjoitettavana aineena on ollut laskussa. Vuonna 2006 kielen kirjoitti ylioppilaskokeessa 29 897, vuonna 2014 17 509 ja vuonna 2018 14 144 abiturienttia.

Julkisessa keskustelussa paljon käytetyn, poliittisesti latautuneen “pakkoruotsi”-termin historia ulottuu 1980-luvun loppuun. Silloin termi levisi pakollista toista kotimaista kieltä vastustavien argumentteihin, kun eduskunnassa käytiin keskustelua koulutuspoliittisesta selonteosta.

Kansalaisaloite ja ruoskinta

Sana ”pakkoruotsi” on peräisin 1980-luvun lopulla. Se löi läpi julkisessa keskustelussa koulutuspoliittisien selonteon yhteydessä eduskunnassa vuonna 1990. Termiä käyttivät muun muassa kokoomuslaiset opetusministeri Riitta Uosukainen ja eduskunnan puhemiehenä toiminut Erkki Pystynen.

2010-luvulla “pakkoruotsista” ovat puhuneet lähinnä perussuomalaiset. Lähivuosien kiivain keskustelu käytiin vuonna 2015, kun eduskunta hylkäsi ruotsin valinnaisuutta ajaneen kansalaisaloitteen selvin luvuin 134–48. Kansalaisaloite keräsi 61 000 allekirjoitusta.

Vuonna 2016 perussuomalaiset nuoret kohauttivat “pakkoruotsia” vastustavalla videollaan, jossa silloista puheenjohtaja Sebastian Tynkkystä ruoskittiin Senaatintorin portailla saatesanoilla “pakko ei ole kuin kuolla ja opiskella ruotsia.”

Juha Sipilän johtama hallitus järjesti kielikokeilun, jossa valikoitujen kaupunkien oppilaille olisi tarjottu mahdollisuutta valita ruotsin sijasta jotain vierasta kieltä.

Lupa myönnettiin viidelle eri kaupungille, mutta kokeilu jäi torsoksi: kaikki kaupungit peruivat kokeilun opiskelijoiden vähäisen halukkuuden takia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan kokeilu epäonnistui muun muassa siksi, että perussuomalaiset eivät halunneet tukea sinisten yritystä profiloitua hallituksessa “pakkoruotsin” vastustajana.

Pakollisuuden palauttaminen opetusministerin vastuulla

Rkp:npuheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson perustelee pakollisuutta ruotsin kielen laskeneilla kirjoittajamäärillä.

– Kouluja käydään, että opitaan jotain. Silloin kaikki ei voi olla vapaaehtoista.

Ylioppilaskirjoituksia on uudistettu vastikään, eikä uusia muutoksia kirjoituksiin voida tehdä hetkessä. Henriksson haluaakin, että hallitus tekee tiekartan ruotsin opetuksen kehittämiseksi varsinkin peruskoulussa.

Lukiolaisten Liiton mielestä pakollisuus haittaisi opiskelijoiden hyvinvointia ja lisäisi väsymystä.

– Lukiolaiset eivät varmaankaan voineet huonommin silloin, kun ruotsi oli vielä pakollinen kirjoitettava. Tämä on heidän näkemyksensä ja toki sitä pitää kuunnella, Henriksson sanoo.

Hallitusohjelman kirjaus ruotsin pakollisuuden palauttamisesta on Henrikssonin mukaan yhtä sitova kuin muutkin kirjaukset. Opetusministerin on hoidettava asia.

– Tiekartta voidaan tehdä tämän hallituksen aikana ja päätökset voisivat astua voimaan myöhemmin. Tästä on hallituksen pidettävä kiinni, Henriksson vaatii.

Opetusneuvos Aki Tornbergin mukaan asiasta tehtävän selvityksen pohjalta päätetään, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Selvityksessä arvioidaan, millaisia vaikutuksia muutoksella tulisi olemaan. Hän kertoo, että asiaan palataan lähemmin lomakauden jälkeen.

Tynkkynen: Kaikki pakko pois

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) ei niele hallituksen suunnitelmia, vaan vaatii kaiken pakollisen ruotsin opiskelun lopettamista. Hänen mielestään kielen opetus on ylimitoitettua Suomessa ruotsia puhuvien osuuteen verrattuna.

Tynkkysen mielestä “pakkoruotsi”-keskustelussa on tapahtunut vuosien varrella merkittävä muutos. Hänen mukaansa vielä jonkun aikaa sitten osa poliitikoista laskelmoi ja jäi harmaalle vyöhykkeelle mielipiteessään asiasta.

– Poliitikot olivat epävarmoja kansalaisten suhtautumisesta pakolliseen ruotsiin. Lisäksi ruotsinkieliset säätiöt ovat merkittäviä vaalirahoittajia. Nykyään suomalaisten näkökannat ovat kuitenkin kääntyneet pakkoruotsia vastaan.

Lisää vaihtuvuutta

Tynkkynen kritisoi “pakkoruotsia” instituutiona. Hänen mielestään on väärin, että normaalit ihmiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia, kun edes Suomen pääministeri ei pysty vastaamaan medialle ruotsiksi.

– Tarvitsemme suomalaisten kielitaitoon lisää vaihtuvuutta. Moni ottaisi opiskeltavaksi ruotsin sijaan esimerkiksi espanjaa, ranskaa tai kiinaa.

Lähteet: Ylioppilastutkintolautakunta, Magma

 

Oikaisu 23.7.2019 klo 10.10: Kokoomuslainen Erkki Pystynen on toiminut muun muassa eduskunnan puhemiehenä, muttei kokoomuksen puheenjohtajana kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin.