Uutiset

Paksas kummittelee Liettuan vaaleissa

Liettuan pääkaupungin Vilnan kaduilla tapaa silmä vain satunnaisia EU- ja presidentinvaalimainoksia, vaikka vaalit ovatkin tänään. Uuden ajan kynnyksellä olevan maan laimea innostus on ymmärrettävää, sillä se on jo saavuttanut 14 itsenäisen vuoden tärkeimmät poliittiset päämääränsä: Nato-jäsenyyden maaliskuussa ja EU-jäsenyyden toukokuun alussa.

Suomen Liettuan suurlähetystön lähetystösihteeri Kalle Kankaanpää uskoo, että 3,5 miljoonan asukkaan maassa tähytään ennen kaikkea syyskuussa järjestettäviin parlamenttivaaleihin. Murroksen keskellä maan sisäiset ongelmat ja eritoten sosiaaliset kysymykset kiinnostavat eniten.

– On kuvaavaa, ettei presidentinvaalien ehdokkaina ole ainuttakaan varteenotettavaa poliittista nimeä, vaan rivimiehiä. Kovia nimiä ei ehdokkuus kiinnosta.

Suurin kannatus on maan entisellä presidentillä Valdas Adamkusilla, joka hävisi vaalit puolitoista vuotta sitten Rolandas Paksasille. Hänenkin kannatuksensa on vain hieman yli 26 prosenttia, eikä hänen uskota menevän läpi. Vielä vähäisempi kannatus on muilla ehdokkailla.

– Liettuan poliittinen kenttä on nyt avoin. Kaikki on mahdollista ja presidentiksi voi nousta myös yllätysnimi, Kankaanpää toteaa.

Presidenttipelin laimeus on Liettuassa ymmärrettävää, sillä ei ole kulunut vasta kuin pari kuukautta siitä, kun viime vuoden alusta vallassa ollut presidentti Rolandas Paksas erotettiin virastaan perustuslain rikkomisen takia. Paksasia syytettiin veljeilystä mafian kanssa. Tämänpäiväisiin vaaleihin asti väliaikaisena presidenttinä on toiminut parlamentin puhemies Arturas Paulauskas.

– Liettua katsoo eteenpäin. Talouskasvu on huimaa, mutta se ei riitä pitkälle. Presidentinvaaleilla ei ole tässä katsannossa paljon merkitystä. En usko äänestysvilkkauden olevan kovinkaan suuren kummassakaan vaalissa.

Liettuassa on noin 40 poliittista puoluetta tai liittoutumaa. Hajanaisen poliittisen kentän vahvin puolue on sosiaalidemokraatit.

Suuria odotuksia

Liettua odottaa tulevaisuudeltaan paljon. Kankaanpää epäilee, että samalla Liettuan poikkeuksellinen yhtenäisyys kansakuntana on murenemassa. EU-jäsenyys on kuumentanut esimerkiksi kiinteistöbisneksen ja korottanut asuntojen hintoja 30 prosentilla.

– Liettualaiset uskovat, että EU:n myötä asuntojen hinnat nousevat edelleen. Vilna on täynnä vuokrattavia asuntoja.

Vaikka maassa uskotaankin valoisaan tulevaisuuteen, on kolikolla kääntöpuolensa. Maan keskiansio on yhä 330 euroa ja eläkkeet vain 90 euroa kuussa. Liettuan asukasluku vähenee koko ajan ja itsemurhaluvut ovat maailman korkeimmat. Sosiaaliturva toimii vain paperilla.

– Maatalouden rakennemuutos on käynnissä. Tilat ovat aivan liian pieniä ollakseen kannattavia.

Kalle Kankaanpää uskoo Liettuan selviävän vaikeuksistaan, sillä maan kehitys on ollut huima. Kankaanpäätä enemmän tulevaisuuteen uskovat kuitenkin liettualaiset, joilta ei itseluottamusta puutu. Vanhassa suurvallassa uskotaan omaan itseensä ja siihen, että Liettua on lahja EU:lle, eikä suinkaan päinvastoin.

Liettuan asemasta tekee erityisen sen sijainti. Eteläisimmällä ja pinta-alaltaan suurimmalla Baltian maalla on läheiset suhteet naapuriensa Puolan ja Valko-Venäjän kanssa. Euroopan keskipiste sijaitsee aivan Vilnan liepeillä.

– Liettualaiset eivät koskaan vähättele itseään ja korosta maansa pienuutta. Maa oli 200 vuotta itäisen Euroopan suurmahti ja tämä aika on iskostunut syvälle liettualaisiin. He eivät korosta merkitystään, vaan tietävät sen.

Päivän lehti

29.3.2020