Kolumnit Uutiset

Palkansaajilta vihreää valoa EK:n ehdotuksille

Jo on aikoihin eletty. Elinkeinoelämän keskusliitto tekee ehdotuksia ja SAK:n pääkonttorissa nyökytellään heti hyväksyvästi päätä.

Eikä tämä ole mitään jees jees -diplomatiaa, vaan ihan vakavasti otettavaa asiaa.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo sen, mitä pienipalkkaiset ihmiset ovat jo vuosikymmeniä taivastelleet. Jos ottaa pienipalkkaista tai osa-aikaista työtä vastaan, ei käteen jäävä tulo kasva juuri lainkaan.

Näin siksi, että asuntotuet ja muut tulonsiirrot vähenevät lähes samassa suhteessa kuin palkkaeurot kasvavat.

Johtopäätös onkin usein se, että mieluummin sohvan pohjalle kuin sorvin ääreen. Työhön kun liittyy vielä muitakin kuluja, kuten kulkeminen ja mahdollinen lastenhoito.

Nyt EK:n suunnalta ehdotetaan, ettei esimerkiksi asumistukea leikattaisi nykyisellä tavalla, vaan porrastetusti niin, että työn vastaanottaminen kannattaa.

SAK:ssa EK:n ehdotus sai varauksettoman tuen. Samoilla linjoilla olivat Akava ja STTK.

Edellä mainittu ehdotus on vain yksi pieni osa sitä kannustinongelmaa, joka työmarkkinoilla vallitsee työn vastaanottamisessa.

Yksi merkittävä asia on sekin, että yrittäjäksi heittäytyvä menettää saman tien työttömyyskorvauksen tai työmarkkinatuen.

Moni ryhtyisi yrittäjäksi, mutta ei uskalla etuuksien menettämisen pelossa. Ainoa yrittäjän tukiverkko löytyy sosiaalitoimiston toimeentuloluukulta.

Ei kovin houkutteleva vaihtoehto.

Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara on perehtynyt pitkään edellä mainittuihin ongelmiin. Hän puhuu negatiivisen verotuksen mallista eli olisi perustulo, joka ei leikkautuisi samassa suhteessa kuin tulot kasvavat, vaan vasta sen jälkeen, kun on saavutettu minimi tulotaso itsensä elättämiseen.

Kynnys pienipalkkaisten töiden vastaanottamiseen alenisi. Tämä helpottaisi vajaakuntoisten, vähemmän koulutusta saaneiden ja ilman ammattitutkintoa olevien työnsaantia.

Soininvaaran malli poistaisi hyvin pitkälle eri tukimuodot ja karsisi valtavasti turhanaikaista paperien pyörittämistä. Tuhansia turhia henkilötyövuosia katoaisi saman tien.

Koeaikojen pidentämisestä eivät EK ja ay-liike ole päässeet puusta pitkään. Järjen äänen pitäisi tässäkin tapauksessa kantaa yli asenteiden ja ennakkoluulojen. Etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistymiskynnystä pitäisi kaikin mahdollisin tavoin alentaa.

Jos koeaika on nykyinen neljä kuukautta, pitkäaikaistyötön ei välttämättä kykene osoittamaan työnantajalle osaamistaan ja ahkeruuttaan. Vuodessa työkyky tulisi jo paremmin esille.

Ihan sama tilanne on määräaikaisissa työsuhteissa. Etenkin työelämään astuvalle nuorelle vuoden määräaikaisuus ilman erityisehtoja olisi paikallaan. Se alentaisi työhönottokynnystä.

Työllistämiskynnys alas, työllisyys ylös ja kaikki mahdolliset keinot käyttöön ennakkoluulottomasti. Ainakin kokeeksi.

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic