Uutiset

Palkat joustavat jatkossa alaspäin

Työmarkkinoilta rysähti tiistaina iso uutinen: palkat joustavat Suomessa jatkossa myös työehtosopimusten minimitason alapuolelle.

Sen, miten jousto käytännössä toteutetaan, hallitus antaa ensin työmarkkinajärjestöjen ja ministeriöiden edustajien kolmikantaisen työryhmän valmisteltavaksi.

Lähtökohtana on, että palkkojen on kriisitilanteissa joustettava tes-tason alapuolelle, jos toisena vaihtoehtona on työpaikkojen menetys.

– Tämä on varmasti kipein ja tärkein kysymys. Tessissä on ollut raja, jonka alle ei mennä. Työryhmän tehtävänä on käydä läpi kriisilausekkeen kautta, voiko siellä olla raja, jota minä en osaa tässä vaiheessa määritellä. Onko se tes (työehtosopimus) miinus jotain? Se on työryhmän käsissä miettiä tätä. Kun kriisilausekkeen edellytykset täyttyvät ja yhdessä ymmärretään, että tilanne on huono, voidaanko silloin joustaa alaspäin? Tämä on yksi työryhmän tärkeimmistä ja vaikeimmista tehtävistä, oikeus- ja työministeri

Jari Lindström (ps.) painottaa Lännen Medialle.

Paikallisen sopimisen joustot on tarkoitus ulottaa koskemaan myös julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimuksia. Jos kunta on vaarassa joutua valtion luokittelemaksi kriisikunnaksi, se todennäköisesti voi tulevaisuudessa esittää työntekijöilleen tilapäisiä heikennyksiä julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimusten palvelusehtoihin.

Seuraavaksi alkaa ankara vääntö kriisilausekkeen muotoilusta eli tarkoista ehdoista, joiden on täytyttävä, jotta palkat voivat joustaa tes-tasosta alaspäin.

Lännen Median tietojen mukaan paikallisen sopimisen selvitysmies Harri Hietala on jo nostanut vaihtoehdoksi sen, että jos työehdot joustavat hetkellisesti tes-tasosta alaspäin, ehtojen pitäisi kuitenkin vuoden tarkastelujaksolla vastata kokonaisuutena tes-tasoa. Palkansaajaleirissä ajatusta on pidetty hyvänä.

Ay-kentällä myös toivotaan, että kokonaispakettiin sisältyy nykyistä parempien tulospalkkioiden jakaminen työntekijöille silloin, kun yrityksellä menee hyvin.

Työryhmän pitää laatia ehdotuksensa 15. maaliskuuta mennessä. Sen jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kertoo, että hallitus toteuttaa joka tapauksessa lainsäädännön, jolla järjestäytymättömät yritykset tuodaan paikallisen sopimisen piiriin. Jos järjestäytymättömissä yrityksissä syntyy kiistoja paikallisesta sopimisesta, kiistat ratkaistaan työtuomioistuimissa.

Rehn antaa työmarkkinajärjestöille mehukkaan porkkanan: mitä enemmän järjestöt sopivat paikallisista joustoista työehtosopimuksissa, sitä vähemmän hallitus säätää asiasta lailla.

– Jos työehtosopimustie vie pidemmälle ja konkreettisiin tuloksiin, sen suhteellinen painoarvo on merkittävämpi kuin lainsäädännön, joka asettaa vähimmäistason, Rehn vahvistaa.

– Tullaan määrittämään tietyt vähimmäisvaatimukset paikallisen sopimisen toteuttamiselle mukaan lukien palkoista, palkanlisistä ja työajasta sopiminen.

Samalla hallitus odottaa, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat esityksen yhteiskuntasopimukseksi maaliskuun puoliväliin mennessä.

– Toivon, että työmarkkinajärjestöjen kesken löytyy parempi yhteinen sävel, mutta se on heidän käsissään. Tämä toimii eräänlaisena pönkkänä ovenpielessä ja pitää ovea auki vaihtoehdolle ja ehkä avartaakin sitä, Rehn muotoilee.

Voiko tulkita, että hallitus vielä kerran painostaa työmarkkinajärjestöjä sopimukseen?

– Jos muutatte sanan painostaa sanaksi kannustaa, se menee suurin piirtein oikeaan suuntaan, Rehn tuumaa.

Yhteiskuntasopimukselle on siis asetettu uusi takaraja: 15.3.2016.

– Ilman muuta esityksen saa tuoda meille aiemminkin, Lindström kiteyttää. LM-HÄSA