Uutiset

Palkka riittää johtajillekin

Keskustelun käynnisti Ilmailualan unionin IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari ja sitä jatkoi valtionohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.). Kaksikko vetoaa, että Finnairin bonuksilla palkitut johtajat palauttaisivat rahat yhtiölle.

Palautus olisi Hautalan laskelmissa vastuun kantamista. Rahat palauttamalla palkittujen olisi mahdollista saada Finnairin työntekijöiden silmissä kunnioitusta ja arvonantoa.

Hautalan esitys kertonee jotain Finnairin hädästä. On ymmärrettävää, että työntekijäpuolen Haapasaari tekee löysän esityksen. Ministeri Hautala puhui harkitsemattomia.

Finnairin johtajien palkkiosta syntyi aikanaan sopimus, mitä on varaa jälkikäteenkin arvostella. Palkkio on saajan näkökulmasta palkkaa, eikä kukaan palauta laillisesti kuittaamaansa tiliä. Ei ministerin pidä tällaista mennä esittämään, ei edes kansan
kosiskelun varjolla.

Sen sijaan on aika käydä itse ongelman kimppuun. Nyt on kysyttävä, miksi suomalaisille johtajille tulisi maksaa erillisiä tulospalkkioita ja sitoutumisrahoja missään yhtiössä.
Kansa ei siedä palkkioita – muuta on turha edes kuvitella.

Finnairin tapaus on varmasti entisestään vahvistanut kielteisyyttä.

Palkkiojärjestelmiä rakentava konsultti vetoaa siihen, etteivät suomalaiset tunne asiaa. Tämä pitää paikkansa, tietävien tehtävä ei ole vaieta vaan kertoa ääneen, mikä on erityisen palkitsemisen perimmäinen idea.

Tyhjentävää vastausta vaatii yksin se, miksi vain johtajat saavat hyvästä tuloksesta muhkean palkkion, vaikka tulos on kaikkien työntekijöiden yhteistyön summa.

Kun vain johtajia palkitaan, onko alemman portaan työntekijöillä suorastaan oikeus tehdä työnsä johtajatasoa huonommin?

Johtajat eivät saa etua pelkästään oman yrityksensä menestyksestä. Osakkeiden hintoihin heijastuvat kansainvälisen kaupan monet tekijät, joihin suomalaiset yritykset voivat tuskin lainkaan vaikuttaa.

Perimmäisiä kysymyksiä on kaksi: mihin bonuksia tarvitaan, miksi palkka ei riitä johtajille?

Markkinataloudessa työnantaja ostaa työtä ja työntekijä sitä myy. Työstä ja sen tuloksesta maksetaan rahaa, jota kutsutaan palkaksi. Työtään myyvät myös johtajat.

Onko edellä kuvattu markkinatalouden tuttu kaava ehkä liian yksinkertainen nykypäivään? Jos on, niin miksi?

Johtajien – hyvä – palkka sitoo heitä yritykseen. Mikäli johtaja tekee työnsä hyvin, hänen arvonsa markkinoilla nousee ja häntä kysytään ehkä muihin töihin. Hänen sitouttamisensa yritykseen tarkoittaa palkan nostamista, jos tästä ei synny yksimielisyyttä, johtaja vaihtaa työpaikkaa.

Samat pelisäännöt koskevat kaikkia työntekijöitä.

Hämmentävintä työmoraalin näkökulmasta on ajatus, että palkkioita vailla olevat johtavat tekevät työtään puolivaloilla ja vasta bonukset saavat kaikki valot palamaan.

Päivän lehti

28.1.2020