Uutiset

Palomiesten riskinotto pelasti Notre Damen romahdukselta – osa meni sisään tietämättä, palaavatko enää ulos

Huhtikuisen palon syttymissyytä ei tiedetä.
Raivaus- ja jälleenrakennustyöt ovat päässeet vauhtiin Notre Damessa. Kuva: STEPHANE DE SAKUTIN / POOL
Raivaus- ja jälleenrakennustyöt ovat päässeet vauhtiin Notre Damessa. Kuva: STEPHANE DE SAKUTIN / POOL

Palomiesten riskinotto huhtikuisessa Notre Damen palossa Pariisissa pelasti koko rakennuksen sortumiselta, kertoo New York Times -lehti. Lehden mukaan katedraalin pelasti se, että sammuttajat menivät rakennuksen liekeissä olevaan pohjoistorniin henkensä kaupalla ja estivät tulen leviämisen.

Tornissa on kahdeksan jättimäistä kelloa, jotka on kiinnitetty puupalkkeihin. Jos palkit olisivat sortuneet, kellot olisivat todennäköisesti toimineet kuin purkukuulat ja tuhonneet tornin.

– Siinä vaiheessa oli selvää, että osa palomiehistä meni katedraaliin tietämättä, tulevatko he sieltä ulos, sanoo Pariisin neljännen arrondissementin pormestari Ariel Weil.

New York Timesin selvityksen mukaan katedraalin palotilanteessa tapahtui useita virheitä.

Ensimmäinen hälytys tulipalosta tuli valvomoon noin 20 yli kuusi illalla paikallista aikaa. Hän otti radiopuhelimella yhteyden katedraalin vartijaan, jonka oli määrä tarkastaa, onko tiloissa oikeasti tulipalo.

Vartija ei kuitenkaan mennyt katedraalin ullakolle, vaan sakastin ullakolle. Syytä ei tiedetä, mutta sieltä paloa ei löytynyt. Hälytys kuitattiin virheelliseksi, eikä pelastajia hälytetty.

Vasta puoli tuntia hälytyksen jälkeen vartija ohjeistettiin katedraalin ullakolle, missä palo todellisuudessa oli.

Hälytys viranomaisille tehtiin vasta tässä vaiheessa, ja palo oli jo ehtinyt levitä.

Kirkon keskitorni ja katto tuhoutuivat palossa kokonaan.

Lukuisia virheitä on lehden selvityksen mukaan tehty myös katedraalin paloturvallisuusjärjestelmän suunnittelussa.

Järjestelmän valmisteluun kului New York Timesin mukaan kuusi vuotta, kymmeniä asiantuntijoita ja tuhansia sivuja dokumentteja.

Notre Damessa oli kyllä 160 savutunnistinta, joiden pitäisi riittää havaitsemaan palonalku ja antamaan hälytys. Palon leviämiseen järjestelmä ei kuitenkaan ollut riittävä. Ullakolla ei ollut automaattista sammutusjärjestelmää eikä palomuuria. Myös hälytys oli vaikeasti ymmärrettävä.

– Voit käyttää paljon rahaa palon havaitsemiseen, mutta kaikki valuu viemäriin, jos et toimi, sanoo New York Timesin haastattelema professori Glenn Corbett.

Järjestelmä, jonka oli tarkoitus johtaa nopeisiin toimiin johtikin kriittiseen ajanhukkaan. Järjestelmän virheiden lisäksi paloiltana valvomossa oli työntekijä, jolla oli kolmas työpäivä Notre Damessa. Hän ei koskaan ollut käynyt rakennuksen ullakolla.

Katedraalin syttymissyy on yhä epäselvä.

Toistaiseksi tutijat ovat tarjonneet mahdollisiksi syiksi oikosulkua katedraalin tornin sähköisissä kelloissa tai korjaustöiden vuoksi pystytettyjen rakennustelineiden hisseissä. Toinen vaihtoehto palon lähteeksi ovat rakennustelineiltä löytyneet, työntekijöiden jälkeensä jättämät tupakantumpit.

Sekä kirkon että pelastuslaitoksen turvallisuustyöntekijät ovat syyttäneet toisiaan kommunikaatio-ongelmista ja viiveestä pelastajien hälyttämisessä paikalle. Tutkijat eivät vielä ole ottaneet kantaa vastuukysymyksiin.

Notre Damen katedraali

Keskiaikainen katedraali Pariisissa, Ranskassa.

Rakentaminen aloitettiin vuonna 1163, ensimmäinen messu vuonna 1182.

Useiden eri rakentajien alaisuudessa tehdyt työt vietiin lopulta loppuun 1300-luvun alkupuoliskolla.

1700-luvun lopulla Ranskan vallankumoukselliset vahingoittivat katedraalia pahasti. 1800-luvun alussa rakennus oli huonossa kunnossa ja monet halusivat jopa purkaa sen.

Tuolloin kirjailija ja runoilija Victor Hugo kirjoitti romaanin Notre Damen kellonsoittajasta, joka teki katedraalista yhden Pariisin tunnusmerkeistä. Restaurointi alkoi vuonna 1844.

Katedraalissa vieraili vuosittain noin 13 miljoonaa turistia.

Katedraalin ullakolla syttyi tulipalo 15.4.2019. Kirkon vesikatto sekä 1800-luvulla rakennettu keskitorni tuhoutuivat kokonaan.

Restaurointiin on lahjoitettu satoja miljoonia euroja.