Uutiset

Paluu asialinjalle

Kiitän Timo Lahtista hänen puheenvuorostaan (HäSa 7.10.2005).

Arvostelukykyni sumentumisesta kielii ehkä sekin, etten vieläkään ymmärrä vaieta.

Provosoiduin tämän lehden 2.10.2005 pääkirjoituksen loppupuolen sävystä. Olin huomaavinani siinä itse tyhjäksi kokemaani retoriikkaa. Lisäksi tunteeni sai kuohahtamaan se, että pääkirjoituksen kirjoittajankin mukaan vaihtoehtoina koulumaailmassa olisivat vain kokonaan vanha tai kokonaan uusi, seinät tai opetus.

Ei toki ole sen enempää oppilaiden kuin opettajienkaan etu, että opetusta annetaan monessa eri kutistuvassa koulussa kurjistuvin resurssein. Lisäksi kiinteistöjen vajaakäyttö tulee kalliiksi. Se, missä ja milloin tällainen uhkaa, on selvitettävä yhdessä koulujenkin kanssa mahdollisimman vedenpitävästi.

Kirjoitin purkauksen, jonka epäasiallisista aineksista en ole ylpeä. Pahoittelen niitä, ja pyydän loukatuksi tulleilta anteeksi.

Jos joku on kokenut asiantuntija yhdessä asiassa, se ei ole este muihinkin asioihin perehtymiseen.

Kiihkoiluni tässä kysymyksessä ei palvele kokonaisuuksien hahmottamista. Palvelkoon se kuitenkin esimerkkinä siitä ärtymyksestä ja jopa ahdistuksesta, jota kouluverkkoselvityksen alkuvalmistelussa käytetty, tyylipisteitä keräämätön menettelytapa on monissa herättänyt. Turhautumista on aiheuttanut sekä kuulematta jääminen että tämä yhden vaihtoehdon vaali, edistys tai taantumus, ota tai jätä.

Kysymyksestä on esitetty myös valistuneita, kiihkottomia pohdintoja sekä valtuustoryhmissä että tässä lehdessä. Kuten Timo Lahtinenkin, koin dosentti Polven kirjoituksen selkeäksi. Minua ilahdutti, että hän ulkopuolelta näkevänä rakentavasti tarjosi myös konkreettisen välineen laadun mittaamiseen.

Lahtisen mukaan dosentti Polven kirjoituksessa esitetyt kysymykset ovat tulleet jo kohtuullisesti pohdituiksi. Toivon, että ne selvitetään juurta jaksain.

Nyt tilanne on onneksi se, että kouluverkkoselvitystä jatketaan avarammalta pohjalta kaikkien valtuustoryhmien vaatimuksesta. Päättäjillä toivoakseni järki ja tunteet pysyvät tasapainossa.

Leena Virtanen

Hämeenlinna