Uutiset

Paluu Rinkelinkadulle

Kaksi vuotta sitten julkaistu Vexi Salmen pakinakokoelma Rinkelinkadun pojat sai jatkoa. Kakkososan takakanteen painettu ”yleisön pyynnöstä” riittänee kertomaan syyn.

– Ensimmäistä osaa myytiin puolitoistatuhatta kappaletta, mikä yllätti meidät iloisesti, Info-kirjakaupan kauppias Heikki Pakkanen myhäilee.

Kirjakaupassa perjantaina omistuskirjoituksia kirjoittanut levytuottaja ja sanoittajakonkari Salmi kertoo, että Rinkelinkadun poikien jatko-osan paperille pusertaminen kesti nelisen viikkoa.

– Kirjoittamisen lisäksi aikaa on kulunut tarinoiden päässä kypsyttelyyn. Olen kirjoittanut niin kauan, että kun joku idea syntyy, niin aivoni jäsentelevät sen tarinaksi minulta osin huomaamatta.

Teoksessa on kuutisenkymmentä lyhyttä tarinaa Salmen ja hänen ystäviensä nuoruudesta. Tapahtumapaikat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Hämeenlinnaan.

Kirjakaksikon ensimmäisen osan pakinat, tai ”lastut” kuten Salmi kirjoituksiaan itse kutsuu, ilmestyivät muutamia vuosia sitten Hämeenlinnan Viikkouutisissa jatkosarjana. Uusimman kirjan tarinat ovat kuitenkin kolmea kirjoitusta lukuun ottamatta varta vasten uusinta kirjaa varten kirjoitettuja.

Meidän poikia
Muutkin kuin paikalliset ovat olleet kirjasta kiinnostuneita. Kauppias Pakkanen kertoo, että ensimmäistä osaa on myyty kirjavälityksen kautta paljon ympäri Suomea.

– Kirja on kunnianosoitus kaikille niille, jotka elivät sodan aikaan ja olivat onnellisia. Onni on sisäinen tila, eikä se ole kiinni materiasta. Vaikka tavaraa oli nuoruudessani paljon vähemmän ja ruoka oli yksipuolista, niin emme me nälkää nähneet ja kaikilla oli hyvä olla, Vexi Salmi kertoo.

Kertomukset Rinkelinkadun pojista perustuvat tositapahtumiin ja henkilöt ovat aitoja. Teosta perjantaina Info-kirjakauppaan signeerauttamaan saapuneet kertovatkin lukevansa Rinkelinkadun poikia mielenkiinnolla, sillä niissä esiintyy tuttuja henkilöitä.

– Lukijapalaute on ollut pelkästään positiivista. Ihmiset ovat ylpeitä siitä, että heidän synnyinpaikastaan ja tuntemistaan ihmisistä kerrotaan. Silloin koko porukka pääsee tavallaan historiaan, Salmi aprikoi.

Miehen voi viedä Hämeestä, muttei Hämettä miehestä
Vaikka Salmi muutti Helsinkiin yli neljäkymmentä vuotta sitten, kulkee Hämeenlinna hänen mukanaan aina.

– Ihmisen voimakkaimmat kokemisiät ovat lapsuus ja nuoruus. Silloin janoaa elämää: haluaa nähdä ja kokea kaiken. Se ei unohdu koskaan. Jos teen vaikka laulua, jossa kuvailen metsää, niin minähän kerron Ahvenistosta, vaihdan vain toisen nimen tilalle, hän kertoo.

Yli 8000 Salmen kirjoittamasta laulunsanoituksesta reilut 3000 ovat päätyneet Suomalaisten huippuartistien levylle. Monien eroavaisuuksien lisäksi kynäilijäkonkari löytää myös yhteisiä tekijöitä eri laulun- ja tarinankirjoituksen välillä.

– Sanoituksia kirjoittaessa olen oppinut saamaan pieneen tilaan paljon asiaa, ja toisaalta myös jättämään tilaa lukijalle. Kun kuvailee esimerkiksi luontoa ja rinnastaa sen ihmisen tunteisiin, ei saa kertoa sekunti sekunnilta mitä tapahtuu. Pitää antaa lukijan itsensä täyttää välit. Kun tarina ja omat muistot sekoittuvat, teksti tuntuu paljon omakohtaisemmalta, Salmi hymyilee.

Elämänmittainen oppitunti
Muistelmien kirjoittaminen on vaatinut Salmelta paljon vanhojen kaivelua.

Oman lapsuutensa ja nuoruutensa läpikäyminen, jo edesmenneiden ystävien kuten Antti ”Irwin Goodman” Hammarbergin muistelu, sekä maailman vääjäämätön eteenpäin vieriminen eivät kuitenkaan lamaannuta häntä.

– Olen oppinut sen, että yksi itsensä hyväksymisen perusasioista on ymmärtää, että elämä on luopumista aina syntymästä lähtien. Mikään ei ole pysyvää vaan aina joku kuolee, joku lähtee, joku eroaa. Muistot eivät ole minulle enää niin kipeitä, hän sanoo – ja pitää tauon.

– Ne voivat olla haikeita, mutta eivät kipeitä.
Salmi kertoo, ettei koe Rinkelinkadun poikien kirjoittamisen olleen hänelle kummoinenkaan kasvun paikka.

– Minun itsestä oppimiseni alkoi jo kauan ennen Rinkelinkadun poikien kynäilyä. Ajan myötä olen hiljalleen herännyt huomaamaan, että olen tekemisissä erittäin hankalan yksilön kanssa. Yritän tietenkin elää hänen kanssa harmonisesti ja hyvin, Salmi nauraa. (HäSa)