fbpx
Uutiset

Palveluiden vapautus kangertelee

EU astui keskiviikkona yhden askeleen eteen ja saman verran taakse. Brysselin huippukokous julisti edistävänsä unionin kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. Kokouksessa ponnahti kuitenkin esiin kiista palveludirektiivistä, jonka tarkoituksena on edistää unionin yhteistä hyvää. Sen yhteisenä nimityksenä on kilpailukyky.

Ranska uhkasi tiistaina torjua koko direktiivin. Tuloksena oli kuitenkin lopulta riittävän ympäripyöreä mielipide. Direktiivin sisältö jäi levälleen, mutta tärkeintä oli taas kerran, että pahin kiista meni ohi.

Brysselin peliä mausti aimo annos ranskalaista sisäpolitiikaa. EU:n perustuslain vastustajat ovat nostaneet maassa tikun nokkaan laajasti epäilyjä ja itsekkäitä pelkoja herättävän palveludirektiivin.

EU:lle on tärkeää, että ranskalaiset äänestävät perustuslain puolesta. Helpommalla olisi tosin päästy, jos joku olisi kertonut ranskalaisille, ettei palveludirektiivillä ja perustuslailla ole juuri tekemistä toistensa kanssa.

EU:n komissio esitteli vuosi sitten ehdotuksen palveludirektiiviksi, jonka pitäisi olla valmis Suomen puheenjohtajakaudella loppuvuodesta 2006.

Palvelut pitää vapauttaa, jotta EU:lla olisi tavoitteidensa mukaiset aidot sisämarkkinat. Perustuuhan koko unioni, ihmisten, tavaroiden, pääoman ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen.

Palvelut muodostavat peräti 70 prosenttia jäsenmaiden taloudesta. On arvioitu, että palveludirektiivi on nykyisen Euroopan parlamentin tärkein lainsäädäntötyö. Direktiivi etenee kangerrellen, mutta vääjäämättä.

Pääasiallinen kiista on koskenut palvelualojen työehtoja ja ennen muuta niin sanottua alkuperämaaperiaatetta: kumman maan säännöillä ja palkkatasolla toimitaan, työvoiman alkuperämaan vai sen maan, jossa palvelut tuotetaan? Oikeita vastauksia on vain yksi: palveluiden kysyntä ja tarjonta ratkaiskoot hinnan, mutta pääperiaate olkoon sellainen, että maassa maan tavalla.

Työvoiman ja palveluiden liikkuvuutta ja kilpailun lisääntymistä ei pidä nähdä puoliväkisin ongelmana. Suomi tarvitsee työvoimaa ja myös taloudellisesti tuotettuja palveluita. Direktiivi toimii myös kääntäen: suomalaisille palveluyrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille.

Terveyspalvelut ja muutkin “pääosin julkisesti rahoitetut palvelut” on tarkoitus sulkea direktiivin ulkopuolelle.

Suomalaisilla veronmaksajilla ei ole “huolta”, että joku tulisi liian halvalla huolehtimaan suomalaisista sairaista, lapsista ja vanhuksista. Yhteiskunnan perustehtävät säilyvät palveludirektiivin jälkeenkin.

Sitä vastoin esimerkiksi apteekki- ja taksipalvelut vapautuisivat pääosin rajoituksista. Palveluiden käyttäjillä on tuskin mitään sitä vastaan. Vapauteen sisältyy kuitenkin myös vastuu: palveluiden laatu ja kuluttajansuoja eivät näilläkään aloilla saa heikentyä, eivät myöskään työntekijöiden oikeudet.

Menot