Uutiset

Palvelujen rajoja aikakin kaataa

Ihmisten, tavaroiden ja pääoman vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin perusperiaate. Listaan on jo pitkään haluttu liittää myös palvelut.

Suomelle palveluiden vapauttaminen on erittäin tervetullutta. Tarjolla on parhaimmillaan runsaasti uusia työtilaisuuksia suomalaisyrityksille, joilla pitää olla vähintäänkin samat mahdollisuudet toimia muissa EU-maissa kuin ulkomaisilla yrityksillä on Suomessa.

Palveluelinkeino on EU-maissa nopeimmin kasvava elinkeino, jonka tiellä on kuitenkin kaikkialla runsaasti byrokratian esteitä.

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina palveludirektiivin, joka ei vastaa läheskään kaikkia siihen asetettuja odotuksia, mutta on tyhjää parempi välivaiheen sääntökokoelma. Heti sen valmistuttua on selvää, että direktiiviä on laajennettava. Palvelurajojen kaatamista pitää jatkaa.

EU:n komissio olisi jo nyt purkanut reilusti kansallisia suojarakennelmia, mutta parlamentin äänestysrumban jäljiltä sen ehdotuksista ei jäänyt paljonkaan jäljelle.

Mepit näyttivät kaapin paikan komissiolle, joskin sekavien vaiheiden jälkeen. Direktiivi henkilöityi lopulta saksalaiseen sosialistiryhmän parlamentaarikkoon Evelyne Gebhardtiin. Hänen linjansa mukaan lain piiriin tulleet toimialat liittyvät lähinnä yksityisiin palveluihin.

Muodollisesti direktiiviä sovelletaan kaikkiin palveluihin, mutta poikkeusten lista on pitkä kuin nälkävuosi.

Parlamentti jätti direktiivin ulkopuolelle kuta kuinkin kaikki yleishyödylliset palvelut. Esimerkiksi suomalainen julkinen terveydenhuolto ei saa ulkomaisia kilpailijoita, jos kukaan niin pelkäsikään.

Paljon tunteita ja etenkin ay-liikkeen piirissä myös pelkoja herättänyt direktiivi on kompromissi, jota voi luonnehtia näkökulmasta riippuen, joko pahoin vesitetyksi pykäläviidakoksi tai torjuntavoitoksi.

Euroopan ay-väen mielenosoitus kutistui Strasbourgissa kokoon, kun kävi ilmi, että direktiivi kutistuu.

Kiistelty alkuperämaan periaate hylättiin. Sen mukaan yritys olisi saanut toimia kaikissa EU-maissa alkuperämaansa työehdoin, mutta parlamentin linjan mukaan yritysten on sopeuduttava kunkin toimintamaansa sääntöihin.

Ay-liike liputti innokkaasti parlamentin alkuperämaalinjalle, mutta sitä vastoin Suomessa Elinkeinoelämän keskusjärjestön mukaan kysymyksessä on vesitys, jonka jälkeen paperisota jatkuu. EK:n tylyn arvion mukaan direktiivi antaa jäsenmaille lähes harkinnanvaraisen oikeuden estää ulkomaisen palveluntarjoajan pääsy markkinoille.

Yksityiset terveyspalvelut ovat mukana direktiivissä, mikä on suomalaisittain merkittävää. Odotetaanhan, että terveysalan yrityksille löytyy runsaasti markkinoita muista EU-maista.

Tosin vielä äänestyksen jälkeen oli epäselvää, jäivätkö yksityiset terveyspalvelut sittenkin direktiivin ulkopuolelle. Parlamentaarikot olivat asiasta erimielisiä, joten juristit joutuvat vielä tutkimaan asian.

Päivän lehti

29.5.2020