Uutiset

Pandoja Ähtäriin vielä tämän vuoden aikana

Ähtärin eläinpuisto saa pandoja vielä tänä vuonna. Asia varmistui tänään Kiinan presidentin Xi Jinpingin Suomen-vierailun yhteydessä. 

Maailman luonnonsäätiö WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen pitää pandojen tuloa Suomeen enimmäkseen positiivisena asiana.

– Suomessa pandat saavat hyvän asuinpaikan ja tarhaolosuhteet. Suomeen tulevat pandat ovat tarhaeläimiä, joita ei voi palauttaa luontoon. Pandojen tulo myös edistää osaltaan pandojen suojelua, Luukkonen arvioi.

Pandojen arvellaan tuovan Ähtäriin paljon turismia. Luukkosen mukaan on tärkeää, että Ähtärissä ja Suomessa viestitään pandojen ja kaikkien muidenkin uhanalaisten lajien suojelusta myös jatkossa.

– Parhaimmillaan pandoilla voi olla tässä mielessä paljonkin positiivista vaikutusta uhanalaisten eläinten tilanteeseen laajemminkin.

Luukkonen arvioi pandan maailman tunnetuimmaksi uhanalaisten eläinten symboliksi. Suomessa hän pitää pandaa todennäköisesti tunnetuimpana uhanalaisuuden symbolina heti saimaannorpan jälkeen.

Isopandan tilanne parantunut tällä vuosituhannella

Uhanalaisten eläimien siirtelyyn maiden välillä liittyy kuitenkin uhkakuvia. Kiina hyötyy pandojen vuokraamisesta taloudellisesti.

– Sellaisia uhkakuvia on esitetty, että kun eläimet vaihtavat maata, ja raha vaihtaa omistajaa, siinä voisi tulla painetta hankkia lähtömaassa uusia luonnosta tilalle. Teemme kuitenkin Kiinan WWF:n kanssa tiivistä yhteistyötä, eikä tällaiseen ole törmätty, Luukkonen toteaa. 

Pandojen elinalueet ovat pitkälti jyrkillä vuoren rinteillä, joten ihmisten määrän lisääntyminen ei aiheuta suoraa uhkaa isopandojen elinalueille.

– Kuitenkin luontomakailu Kiinassa lisääntyy, ja siitä täytyy pitää kiinni, että matkailu on pandojen näkökulmasta kestävää.

Pandojen suojelu on myös tuottanut tuloksia. Kiinan viranomaisten laskelman mukaan isopandoja eli luonnossa viime vuonna runsaat 1 800 yksilöä. Määrä on kasvanut nopeasti, sillä vuosituhannen vaihteessa pandojen määrän arvioitiin olevan 1 100 yksikön paikkeilla. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ei pidä isopandaa enää erittäin uhanalaisena, mutta sen asema on kuitenkin vaarantunut.