Uutiset

Pannukahvi ja -kakku sulavat suussa maalaismijöössä

Eipä meinaa uskoa silmiään, kun vertaa kahvila Leivintuvan päiväkirjamerkintöjä internetissä loppuvuodesta 2005 nykyiseen näkymään. Täytemaakuormat ja autiot huoneen nurkat ovat vaihtuneet kodikkaaksi tuvaksi.

Punaisten hirsirakennusten suojattu pihapiiri houkuttelee poikkeamaan. Hattulan Pekolaan on tänä kesänä avautunut pieni vanhanajan kahvila. Paikan pitäjä Pia Kuurma on kahvila Leivintuvasta erityisen ylpeä.

– Halusin avata paikan, jossa on rauhallista ja hyvä olla, Kuurma kertoo.

– Vähän sellaisen rähjäisen ja romanttisen, hän naurahtaa.
Tärkeää oli säilyttää myös miljöön historia.

– Talossa on aina ollut ihana tunnelma. Täällä tuoksui vielä saunalle, vaikka sitä ei oltu käytetty 60 vuoteen, Kuurma muistelee kahvilarakennuksen remontoimisen alkuaikoja.

Sauna sijaitsi 1900-luvun alussa päärakennuksessa, nykyisen myyntitiskin paikkeilla. Toisessa huoneessa oli vanha leivintupa ja valtava uuni.

– Purimme leivinuunin, että sisälle tulisi vähän enemmän tilaa, Kuurma selittää.

Lattian alle asennettiin myös lämmitys, että kahvilaa voitaisiin pitää auki talvisunnuntaisin.

Rakennusmiehet reseptin valitsijoina

Pia Kuurma pyörittää miehensä Kimmo Kuurman kanssa myös vanhoja rakennustarvikkeita myyvää yritystä. Paljon esineistöä ja materiaaleja löytyi omasta takaa.

– Toinen rakennus tuotiin Penttisen tilalta. Sen avulla saatiin luotua pihapiiri, Pia Kuurma kertoo.

Hän seurasi itse erityisellä innolla hirsikehikon pystyttämistä.

Myssyyn huputetun pannukahvin voikin nyt nauttia koivujen katveessa vanhanaikaisilla puukalusteilla rentoutuen. Isompi tie jää sopivasti päärakennuksen taakse piiloon.

Tarjolla olevien pannukakkujen resepti on huolella valittu. Raatina toimivat töitä kahvilalla tehneet rakennusmiehet.

– Leivoin pannukakkua eri reseptillä joka aamu. Sain palautetta ja reseptejä myös ihmisiltä, Kuurma nauraa.

28 reseptillä herkuteltiin ennen kuin oikea löytyi.

Alpakat perisuomalaisessa miljöössä

Sivurakennuksen takana laiduntaa neljä alpakkaa.

– Onhan ne sellainen outo juttu tässä perisuomalaisessa miljöössä. Eteläamerikkalaiset alpakat on kuitenkin hauskoja ja persoonallisia eläimiä. Lapset tykkää, Kuurma sanoo.

Kuurmoilla on kaikenkeikkiaan 27 alpakan tila.
Kahvila Leivintupa vilisee pieniä yksityiskohtia. Pirtin nurkalla talon käyttötarkoituksesta kertovat erinäköiset kahvipannut. Tuvan nurkassa nököttävä vanha radio jaarittelee omiaan. Kukkakuvioiset, kirjotut liinat koristavat pöytiä ja pelargoniat kukkivat ikkunalaudoilla.

Mainio yksityiskohta on toisessa rakennuksessa sijaitseva vessa. Yllätys on suuri, kun vanhan puuoven takaa löytyykin ulkohuussin sijaan viimeisen päälle mietitty, koristelinen vesiklosetti.

Sopiva, vanhanaikainen saippuanpumppupullo on Kuurmalla vielä etsinnässä.

Kesään kuuluva tunnelma

Kassakonekin naputtaa omaa aikaansa. Hinta riippuu siitä, tilaako vanhanajan pannukakkunsa vaahterasiirapilla vai pähkinäsuklaalevitteellä. Hämeenlinnalaiset Risto ja Maarit Träff päätyivät perinteiseen mansikkahilloon.

– Olimme matkalla Aapiskukkoon syömään, kun ihan sattumalta ajoimme ohi. Upea paikka, Risto Träff innostuu.

Träffit oli kuulleet paikasta, mutta ajoivat ensimmäisen kerran sitä etsiskellessä liian pitkälle.

– Mahtavaa, kun vanha talo on kunnostettu talon ehdoilla. Ikkunatkin ovat siistejä ilman mitään turhia maalauksia, Risto Träff huomaa.

Palvelukin miellyttää ja Leivintupa saa lupauksen uudesta visiitistä.

Siskokset Satu Hohenthal ja Sari Nurola viettävät kesäpäivää maalaismiljöössä pikkuserkkunsa Anne Vesasen kanssa. Pihapiirissä on myös kaksivuotiaille Jesperille ja Tiitukselle sekä vuoden vanhemmalle Sannille tilaa telmiä.

– Lapset saavat juoksennella rauhassa ja alpakoista sai hyvät naurut, espoolainen Hohenthal miettii höyryävää kahvia siemaillen.

– Täällä on ihan omanlaisensa tunnelma. Sellainen, joka kuuluu kesään, naiset nyökkäilevät. (HäSa)