Uutiset

Paperin solmu on lujassa

Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen vetämät neuvottelut paperiteollisuuden työehtosopimuksesta junnaavat pahoin paikoillaan. Metsäteollisuus ja Paperiliitto ovat kiistan kestäessä ajautuneet niin etäälle toisistaan, että selkkauksen loppua ei ole hetkeen näköpiirissä.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen esitti linnarauhaa ja neuvottelujen keskeyttämistä ensi syksyyn asti. Esitys ei ottanut tuulta eikä ongelmien lykkääminen ole mikään ratkaisu. Ne eivät kesän aikana mihinkään katoasi.

Valtiovaltaa ja nimenomaan maan hallitusta on toivottu mukaan kiistan laukaisijaksi. Hallituksen keinot ovat kuitenkin vaatimattomat, ne jäävät vetoomusten asteelle. Veroratkaisut tehtiin jo laajan tulosopimuksen myötä talvella. Hallituksella ei ole ässää hihassaan paperiteollisuuden varalta. Se ei olisi mahdollistakaan, sillä paperityöntekijöitä ei voi asettaa eriarvoiseen, muita ammattialoja parempaan asemaan.

Työnantajien julistaman työsulun myötä Suomen paperitehtaat ovat pysähdyksissä. Yritykset kirjaavat jokaiselta vuorokaudelta kymmenien miljoonien eurojen tulonmenetykset. Työsulku näkyy jo muillakin paperiteollisuuteen tavalla tai toisella liittyvissä yrityksisissä. Kuljetusliikkeet ovat lomauttaneet henkilöstöään ja monen sahan tuotanto on keskeytetty, koska oheistuotteina syntyvät puru ja hake eivät liiku ja varastotilat ovat rajalliset.

Paperiteollisuuden työriita alkaa haitata jo koko kansantaloutta. Pahimmassa tapauksessa suomalainen paperi menettää markkinaosuuksiaan kilpailijoille ja niiden takaisin valtaus voi olla työlästä. Jo nyt muun muassa sanomalehdet joutuvat tekemään hankintojaan perinteisten kauppakumppanien sijaan ulkomaisten paperinvalmistajien kanssa.

Jos suomalaiset tuotteet ovat pitkään pois markkinoilta, paperin hinta nousee. Se ei tietenkään ole vastenmielinen suunta metsäteollisuudelle, mutta tuskin hinta niin paljon kohoaa, että se kuittaisi seisokeista aiheutuvat menetykset.

Työriita loppuu aikanaan, kun paineet osapuolten kesken nousevat kestämättömäksi. Jo nyt on varmaa, ettei selkkauksessa ole voittajia. Molemmat osapuolet häviävät sitä enemmän, mitä etäämmäksi ratkaisu siirtyy.

Kiistan ytimessä on työnantajien vaatimus joulun ja juhannuksen muuttamisesta työpäiviksi. Esitys ei tunnu työntekijöille kelpaavan, vaikka se tietäisi melkoista lisää tilipussiin.

Kun asenteet ovat lujasti lukossa, valtakunnansovittelijalla on melkoinen tehtävä saada osapuolet sopimaan asiat. Paperin riita voi kestää vielä viikkoja. Minkäänlaista vastaantuloa kiistakumppanit eivät toistaiseksi ole osoittaneet. Neuvotteluilmapiiri on huono, keskinäinen luottamus on ollut kadoksissa jo pitkään.

Kiistan juoksuhaudat on kaivettu nyt niin syvälle, että niistä on hyvin vaikeata nousta, saati lyödä kättä sopimuksen merkiksi.