Uutiset

Paperitiikeri ryhdistäytyy iskujen jälkeen

Poliitikoilta tulee päättäväisiä lupauksia joka kerta, kun terroristit onnistuvat iskemään jossain päin Eurooppaa.

EU-maiden lainsäädäntö onkin kehittynyt sykäyksittäin isojen iskujen jälkeen. Suuri käänne oli 11. syyskuuta vuonna 2001. Sitä ennen esimerkiksi Suomella ei ollut erillistä terrorismilainsäädäntöä.

Terrorismitutkija Leena Malkki sanoo, että yrittämisen puutteesta ei Euroopan unionia voi syyttää.

On laadittu direktiivejä ja puitepäätöksiä, on vaihdettu kokemuksia ääriliikehdinnän ennaltaehkäisyssä.

EU on myös valvonut, että jäsenmaat ratifioivat kansainvälisiä sopimuksia, jotka tähtäävät terrorismin torjuntaan. Kansainvälisiä velvoitteita on tullut koko ajan lisää, ja EU-maat ovat Malkin mukaan täyttäneet ne kohtuullisesti.

Ongelma on se, että neuvottelupöydän ratkaisut eivät etene toimeenpanon asteelle kaikissa jäsenmaissa.

Tämän takia EU on leimattu terrorismin vastaisen taistelun paperitiikeriksi. Unionia pidetään naivina ja hampaattomana toimijana terrorismin torjunnassa.

– Tämän takia esimerkiksi tietojen vaihdon tarpeesta puhutaan jokaisen terrori-iskun jälkeen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Malkki lisää.

TÄMÄN ASIAN kanssa ei painiskele vain EU, vaan kyse on kaikkialla siitä, miten paljon tiedusteluorganisaatiot luottavat poliisiviranomaisiin ja jakavat niille tietoja.

Brysselin viime viikon terrori-iskujen jälkeen Turkki väitti napanneensa viime kesänä toisen el-Bakraouin veljeksistä ja tarjonneensa miestä Belgiaan. Syystä tai toisesta Brysselin pommimies palautettiin kuitenkin Hollantiin, eikä tieto enää välittynyt eteenpäin Belgiaan.

EU-MAIHIN on tullut kasapäin tietoa myös Yhdysvalloista. Itse asiassa varoituksia tulee kaiken aikaa niin monista asioista, ettei niitä oteta Euroopassa kovin vakavasti. Pitäisi tunnistaa neula heinäsuovasta, Malkki vertaa.

Kansallisessa terrorismilainsäädännössä EU-maiden välillä on jonkin verran eroja. Tiukinta linjaa on vetänyt Britannia, mutta tämän päivän Ranskakaan ei jää kauaksi.

Belgiakaan ei ole lakien osalta mikään terroristien vapaasatama.

– Brysselin iskujen kohdalla oli selvästi kyse Belgian viranomaisten epäonnistumisesta niiden menetelmien käyttämisessä, joita olisi ollut tarjolla, Leena Malkki sanoo.

Belgian monimutkainen, kieliyhteisöjen rajoja noudatteleva poliisiorganisaatio on vaikeuttanut terroristijahtia. Tiedusteluelinten resurssipula ja maahanmuuttajien integraation epäonnistuminen ovat lisäselityksiä sille, miksi Belgia on yksi heikoista lenkeistä terrorismin vastaisessa taistelussa.

– Toisaalta joka maalla on resurssiongelma, sillä kaikkien epäiltyjen seuraaminen 24/7 on epärealistinen tavoite, Leena Malkki huomauttaa.

MALKKI ON työskennellyt vierailevana tutkijana Leidenin yliopistossa Hollannissa. Hollannillakin on ollut ongelmia maahanmuuttajien integroimisessa, mutta sillä on naapurimaata toimivampi poliittinen ja virkamieskoneisto.

Herätys tapahtui vuonna 2004, kun islam-kriittinen elokuvaohjaaja Theo van Gogh murhattiin. Sen jälkeen Hollanti satsasi myös ennaltaehkäisevään työhön.

Tämä ei ole estänyt sitä, että maahanmuuton rajoittamista vaatineet puolueet ovat jyllänneet myös tulppaanien maassa.