Uutiset

Paremmat lailliset reitit voisivat estää ihmissalakuljetusta, sanovat asiantuntijat – Turkin hyökkäys herätti keskustelua maahanmuuttoa käsitelleessä seminaarissa

YK:n asiantuntijan mukaan Turkissa olevilla syyrialaispakolaisilla pitäisi olla vapaus valita siirtyäkö vai ei Turkin suunnittelemalle "turva-alueelle".
Nina Gregorin mukaan Eurooppa on paremmin varautunut kuin vuonna 2015, jos mantereelle tulee paljon turvapaikanhakijoita. Kuva: Joel Maisalmi
Nina Gregorin mukaan Eurooppa on paremmin varautunut kuin vuonna 2015, jos mantereelle tulee paljon turvapaikanhakijoita. Kuva: Joel Maisalmi

Syyrian konfliktiin on tärkeä löytää todellinen ratkaisu, koska muuten uhkana on, että alueelta lähteen entistä enemmän pakolaisia muihin maihin, kertoo Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi.

Syyrian tilanteeseen pitäisi löytää ratkaisu myös sen takia, jotta syyrialaispakolaiset voisivat palata kotimaahansa.

Turkin hyökkäyksen myötä keskusteluun on noussut Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin uhkaus ”avata portit” ja päästä maassa olevat miljoonat pakolaiset Eurooppaan. Tällä hetkellä EU maksaa Turkille rahallista korvausta, jotta se pitää muun muassa Syyriasta tulevia pakolaisia maassa.

Grandilla ei ole suoraan vastausta kysymykseen, kuinka Erdoğanin uhkaukseen tulisi suhtautua ja onko Turkki jo päästänyt pakolaisia Kreikkaan.

Hän haluaa sen sijaan muistuttaa, että Turkki on pitänyt jo monen vuoden ajan maassa maailman suurinta pakolaisten määrää. Maassa on hänen arvionsa mukaan noin neljä miljoonaa syyrialaista.

– He ovat pitäneet hyvin huolta näistä ihmisistä antamalla heille mahdollisuuden tehdä töitä, kouluttautua ja pääsyn terveydenhuoltoon.

Turkin aikomuksena on luoda Pohjois-Syyriaan ”turva-alue”, jonne se siirtäisi maassa olevia syyrialaispakolaisia.

Grandi sanoo, että Turkissa olevilla syyrialaisilla pitää olla vapaus valita palatako Syyriaan vai ei. Turkille on tehty hänen mukaansa useaan kertaan selväksi, että pakolaisten palaaminen Syyriaan pitää olla vapaaehtoista.

Filippo Grandi oli yhtenä puhujana Finlandia-talossa pidettävässä seminaarissa Miltä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka näyttää vuonna 2024?

Eurooppa paremmin valmistautunut kuin vuonna 2015

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) johtajan Nina Gregorin mukaan vielä on liian aikaista sanoa, johtuuko Kreikkaan tulleiden pakolaisten kasvanut määrä Turkin hyökkäyksestä Pohjois-Syyrian kurdialueelle.

– Turkissa on ollut jo vuosia syyrialaispakolaisia, joten ei voida sanoa, että Turkin hyökkäyksellä olisi suora yhteys Kreikan tilanteeseen, Gregori sanoo.

Eurooppaan saattaa tulla enemmän pakolaisia, jos Turkin ja Syyrian konflikti pahenee, mutta Gregori ei lähde arvioimaan, kuinka todennäköistä se on.

– Meidän virasto on paremmin valmistautunut tilanteeseen kuin vuosina 2015 ja 2016, jolloin Eurooppaan tuli paljon pakolaisia.

EASO on Euroopan unionin erillisvirasto, jonka keskeinen tehtävä on toteuttaa EU:n turvapaikkapolitiikkaa. Sen tehtäviin kuuluvat jäsenmaiden auttaminen turvapaikanhakijoihin liittyvissä asioissa ja toimia turvapaikka-alan asiantuntijana.

Se myös tukee jäsenmaita, joihin saapuu erityisen paljon turvapaikanhakijoita. Näitä ovat muun muassa Italia, Kreikka, Malta ja Kypros.

Ihmissalakuljetus iso ongelma

Englannissa löydettiin keskiviikkona rekasta 39 kiinalaisen ruumiit. Tapaus liittyy todennäköisesti ihmissalakuljetukseen.

Gregori ei kommentoi kysymystä, kuinka iso ongelma ihmisalakuljetus on EU:n alueella, koska se ei kuulu EASOn toimialaan.

Hän sanoo ainoastaan, että ”EU:n on löydettävä keinot taistella ihmiskauppaa vastaan”.

International Centre for Migration Policy Development -organisaation pääjohtajan Michael Spindeleggerin mukaan vastaavia tapauksia ei voida täysin estää. Yhteistyötä tehostamalla asiaan voidaan kuitenkin vaikuttaa.

Hänen mielestään EU-alueen vapaata liikkuvuutta ei pitäisi lopettaa tapauksen takia.

– Meidän pitää ennemmin tehdä asioita EU:n ulkorajoilla, Spindelegger sanoo.

Vastaavien tapausten estäminen vaatii hänen mukaansa erilaisia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on pyrkiä valvomaan ihmissalakuljetusta maiden sisällä eikä pelkästään maiden rajoilla.

Ihmissalakuljetus on Spindeleggerin mukaan iso ongelma. Viime vuonna Euroopasta haki turvapaikkaan noin 600 000 ihmistä.

– Jos katsoo laitonta rajojen ylitystä, se on siinä valossa pieni luku.

Lisää laillisia väyliä

EU:lla on tarkoitus panostaa ihmissalakuljetuksen estämiseen. Spindeleggerin mukaan lailliset reitit ovat yksi osa ongelman ratkaisussa.

Samalla ne voisivat kannustaa pakolaisten alkuperämaita taistelemaan kovemmin laitonta siirtolaisuutta vastaan.

Hän peräänkuuluttaa yhteistyötä EU-maiden ja pakolaisten lähtömaiden välillä.

– Silloin on jo myöhäistä, jos ne ovat jo EU:n alueella, hän sanoo.

Myös Gregorin mielestä turvapaikanhakijoilla pitäisi olla enemmän laillisia väyliä, joita pitkin voisi tulla esimerkiksi Eurooppaan.

– Pakolaisia pitäisi tukea, jotta he voisivat tulla suoraan kotimaastaan, eikä heidän tarvitsisi käyttää salakuljettajien apua, Gregori sanoo.

Vuonna 2017 EU lupasi ottaa 50 000 pakolaista kahden vuoden aikana suoraan lähtömaasta. Gregori ei halua ottaa kantaa, pitäisikö määrää nostaa, koska kyseessä on poliittinen päätös.

Kysymys ei ole myöskään yksinkertainen. Gregorin mukaan vastaanottajamaalla pitää olla mahdollisuus ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja tarjota heille muun muassa mahdollisuus tehdä työtä tai kouluttautua ja järjestää asuminen.