Kolumnit Uutiset

Parempi kuin aito

Taideväärennöksiä on tehty niin kauan kuin taiteilijan nimellä on ollut merkitystä. 

Aina ei kyse ollut alkuperäisen tekijän nimestä, vaan esimerkiksi Michelangelo hankki itselleen alkuun nimeä sillä, että osasi jäljentää antiikin veistoksia niin hyvin, ettei niitä erottanut alkuperäisestä.

Picasson mukaan hyvät taiteilijat kopioivat, suuret taiteilijat varastavat. Toiset muuttavat auringon keltaiseksi pisteeksi, toiset keltaisen pisteen auringoksi.

Taidekauppias Jouni Ranta väittää Marko Erolan toimittamissa muistelmissaan Vilpitön mieli, että hyvä kopio voi olla parempi kuin aito. Samalla tavalla kuin näyttelijän esittämä suurmies voi olla mielenkiintoisempi kuin suurmies oikeasti oli.

 

Jollei väärennöstä erota aidosta, onko se silloin väärennös? 

Usein väärentäjät tekevät kopioita nimitaiteilijoiden teoksista valokuvien perusteella, ja silloin voi olla helppo erottaa oikea väärästä ilman teknisiä tutkimuksiakin. 

Toisinaan väärentäjä tekee vain samantyylisiä ja aiheiltaan samankaltaisia töitä kuin taiteilija, jonka nimiin hän sen signeeraa. Silloin taitavan väärennöksen tunnistaminen edellyttää melkoista salapoliisintyötä.

Rannan mukaan monikaan taidekauppias, nimekkäitä huutokauppahuoneita myöten, ei ole ollut turhan tarkka väärennösten jäljittämisessä. Jos taulu käy kaupaksi, se myydään. Jos tulee jälkipuheita, vedotaan vilpittömään mieleen. Ei ole osattu epäillä.

Niinpä suomalaiset kodit ovat nyt täynnä väärennettyä taidetta. Ainakin ne, joilla taiteeseen on varaa.

 

Aikoinaan ulkomailta vain tuotiin tietyn aikakauden tauluja ja lisättiin tai vaihdettiin niihin vaikkapa Edelfeltin tai Gallen-Kallelan signeeraus. Joku yritti maksimoida voiton Edelfelt-Schjerfbeckillä.

Kahdeksankymmentäluvulla Tapani Luovula toi Thaimaasta sikäläisillä taiteilijoilla maalauttamiaan teoksia, jotka hän alkuun signeerasi itse. Kun hänen taiteilijuutensa asetettiin kyseenalaiseksi, hän alkoi tilata kopioita vanhojen huipputaiteilijoiden töistä, signeerasi ne heidän nimissään ja laski markkinoille.

 

Suuren osan 2000-luvulla paljastuneista väärennöksistä on tehnyt lempääläläinen hitsaaja Veli Seppä. Itseoppinut taiteilija sai tammikuussa ehdollisen vankeustuomion ja 40 000 euron korvaukset maksettavakseen, kun oli tunnustanut väärentäneensä toistasataa taulua.

Sepänkin tauluja kaupanneen Jouni Rannan mukaan hänen tuotantonsa oli paljon laajempi. Kauppiaat löivät niillä rahoiksi, mutta Seppä pysyi köyhänä. Se on taiteilijan osa tässä maassa.

Moni asiantuntija meni vipuun Sepän teoksia arvioidessaan. Jälkeenpäin väärentäjäksi epäiltiin klassisen koulutuksen saanutta venäläistä tai virolaista tekijää.

Seppä oli lukenut taidekirjoja ja katsonut valokuvia. Myöhemmin hän kävi Orivedellä vuoden kansanopistokurssin. 

Kirjoittaja on kirjailija, Hämeenlinna.