Uutiset

Passitus kotiin ja särkylääkettä tuskaiselle lapsipotilaalle

Poikani heräsi yöllä tuskiinsa eikä saanut uudestaan unta, vaikka annoin hänelle särkylääkettä niin paljon kuin suinkin purkin ohjeiden mukaan uskalsin. Lopulta hän sai sanottua että pää on kipeä.

Tunnin kuluttua päätimme, että poika on vietävä lääkäriin. Menin jopa mainostamaan lapselle, että kyllä Hämeenlinnassa on lääkäreitä ja lääkkeitä sitä varten, ettei tarvitse kovin kauan kärsiä, koita nyt vaan urheasti kestää sairaalaan asti.

Siinä vaiheessa kun olin saanut tuskaansa huutavan lapsen päivystykseen, tiskillä ilmoitetaan kylmästi, että ”korvia emme päivystysasioina tutki, menkää kotiin ja ottakaa särkylääkettä ja aamulla omalle terveysasemaalle, kiitos ja näkemiin”.

Koska ymmärsin, että vika ei liene sairaanhoitajassa eikä päivystävässä lääkärissä itsessään sain pidettyä itseni rauhallisena ja onnistuin tinkimään edes sen verran apua, että annoimme lapselle ohjeen ylittävän annoksen kipulääkettä.

Kieltämättä tuodessani poikaa mainitsin ensimmäisenä epäilykseni, että ehkä kyse on korvista, mutta pääoire oli päänsärky ja tuska, joka esti nukkumasta. Minkä ihmeen etiikan mukaista on laittaa tällainen potilas takaisin kotiin ylisuurella särkylääkeannostuksella tutkimatta kunnolla?

Entä jos hänellä olisi ollut jotain vakavampaa ja siitä olisi aiheutunut pysyvää haittaa hoidon viivästyessä?

Korvakipukin voi sitä paitsi olla todella tuskallista, varsinkin pienellä lapsella. Miten suuri kipu ihmisellä pitää olla, että päivystys suostuu armosta tutkimaan ja auttamaan potilasta?

Kuka täystaulapäiden kruunaamaton kuningas on kehdannut luokitella lapsipotilaiden öiset päänsäryt kategoriaan”kotiin kipulääkkeen kanssa tutkimatta”.

Luojan kiitos minulla on auto ja aikaa: tarvittaessa olisin vienyt pojan Helsinkiin, sillä siellä on sekä lääkäreitä että apteekkeja, joita byrokraatit eivät estä harjoittamasta ammattiaan kellonaikojen perusteella.

Vaan entäs ne potilaat, joilla ei moinen tule mieleen, tai se ei ole muutoin mahdollista. Toivon maailman pahinta öistä korvasärkyä joka ainoalle torvelle, jotka tämän päätöksen takana ovat ja päivystykselle voimaa pysyä valitussa linjassa myös näiden etiikan mestarien osalta.

Olisiko muuten korkeampi ikä auttanut siihen, että apua olisi saanut paremmin? Vaadin vastausta niiltä jotka vastuussa ovat.

Janne Rouhiainen

Hämeenlinna

Päivän lehti

29.5.2020