Uutiset

Pehmopaperi on kova juttu

Huomenna, kun tämä lehti on vanha, saattaa alkaa sen matka vessapaperiksi. Hädän hetkellä tähänkin juttuun voi toki pyyhkäistä ihan sinällään, mutta todennäköisemmin lehden tie kahvipöydästä pihan perälle kulkee pehmopaperitehtaan kautta.

Ihminen tulee toimeen ilman pehmopapereita, mutta elämä olisi kirjaimellisesti nykyistä kovempaa. Pehmopapereita me kaikki rikkaiden teollisuusmaiden asukkaat käytämme päivittäin. Suomalaisten keskimääräinen vuosikulutus on 14-15 kiloa.

Kotona on ainakin talous- ja vessapapereita, siivouspapereita ja nenäliinoja. Rouvasväen budoaarissa on kasvopapereita ja paperisia intiimihygieniatuotteita, herrain autotalleissa ja askarteluhuoneissa erilaisia käsi- ja konepyyhkeitä. Menipä minne tahansa, törmää pehmopapereihin.

Suomessa pehmopapereita valmistetaan kahdessa paikassa. Niistä toinen on Metsäliitto-konserniin kuuluva Metsä Tissuen Mäntän tehdas.

Pehmopaperikone on pieni

Kun vanha sanomalehti saapuu Mäntän tehtaan siistauslaitokselle, se puhdistetaan aika monimutkaisessa prosessissa jälleen paperimassaksi, josta tehdään vessapaperia.

-Hiukan vaaleampaa uusiomassaa tehdään kirjapainoista kerättävästä paperileikkeestä ja kaikkein paras uusiomassa syntyy konttorikeräyspapereista, Mäntän paperitehtaan johtaja Kari Karttunen kertoo.

Mäntän tehtaassa puolet pehmopaperien raaka-aineista on uusiomassaa, puolet on uutta sellua konsernin omista tehtaista.

Pehmopaperin valmistus on jossain määrin erilaista kuin esimerkiksi tavallisen kopiopaperin tai sanomalehtipaperin. Pehmopaperikonekin on vähän kuin paperikoneen poikanen. Kun hienoimpia painopapereita valmistavat paperikoneet ovat kilometrin pituisia jättiläisiä, pehmopaperikone on 25-metrinen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pehmopaperi olisi jotenkin huonoa. Päinvastoin, laatuja on joka tarpeeseen.

Jos pehmopaperikone on erilainen kuin ”oikea” paperikone, poikkeaa koko tuotantolaitoskin perinteisestä paperitehtaasta.

-Pehmopaperituotanto ei ole paperiteollisuutta perinteisessä mielessä, vaan se jalostetaan täällä lopputuotteeksi asti ja myydään keskusliikkeille. Olemme siis kulutustavarabisneksessä Metsä Tissuen Koillis-Euroopan aluejohtaja Jori Sahlsten kertoo.

Kulttuurierot vaikuttavat mieltymyksiin

Ruotsalaisilla, suomalaisilla ja venäläisillä on erilainen vessapaperimaku.

Ruotsalaispyllyille kelpaavat vain pehmeimmät paperit. Suomalaiset ja venäläiset haluavat jämäkämpää laatua.

Venäläisille ei kuitenkaan kelpaa valkoinen tai hennosti kuvioitu paperi, kuten suomalaisille ja ruotsalaisille. Itärajan takana vessapaperin pitää olla pastellisävyistä vihreää, punaista keltaista… Painatuksiakin saa olla, ja mielellään myös tuoksuja.

Suomalaisetkin alkavat pikkuhiljaa hyväksyä voimakkaampia kuviopainatuksia.

Markkinointi on voimallista

Pehmopapereita markkinoidaan hyvin pontevasti. Kukapa ei tuntisi pehmopaperibrändejä eri medioiden mainoksista.

Kun valmis tuote vie paljon tilaa, sitä ei viedä kauas. Täysi rekkalasti painaa vain viisi tonnia. Metsä Tissuen toimitusjohtaja Hannu Kottonen uskaltaakin luvata, että pehmopaperituotanto ei lopu Suomesta.

-Niitä ei ole tehokasta viedä kauas ilman että kuljetuskustannukset kasvavat hälyttävästi, hän sanoo.

Kustannussyistä Metsä Tissuen viennissä katsotaan itään, Venäjälle. Kun Suomi on kuljetusten näkökulmasta puolittain saari, pehmopaperien tuonti tänne on myös melko vähäistä.

Tehokkuuteen investoidaan

Pehmopapereiden tuotantotapaan ei ole tullut vuosien saatossa suuria muutoksia. Mäntässäkin käytetään kymmeniä vuosia vanhoja koneita, joita on uudistettu. Viimeisin mittava uudistus tehtiin pari vuotta sitten ja samalla tehtaan energiatalous parani merkittävästi.

Hannu Kottonen kertoo kuitenkin, että tehtaan energiataloutta on voitu parantaa. Ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana otetaan käyttöön yksi uusi jalostuslinja. Investoinneilla haetaan tuotanto ja ekotehokkuutta.

Yhtiö panostaa myös tuotteittensa hygieniseen käsiteltävyyteen. Vaikka itse laitteet tekee joku muu, Metsä Tissuen suunnittelijat miettivät, miten esimerkiksi käsipyyhkeet saa käyttöön koskematta annostelijaan. Kukapa haluaisi yleisessä vessassa kuivata juuri pestyt kätensä paperipyyhkeeseen, joka on otettava kaikkien edellisten kävijöiden likaamasta annostelijasta. (HäSa)