Uutiset

Pekkarinen vapautti pullon hengen

Ensin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) julisti kantanaan, että hänen mielestään EU:n uusi perustuslaki on muuttamassa unionin luonnetta ilmiselvästi niin ratkaisevasti, että siitä on järjestettävä Suomessa kansanäänestys. Seuraavaksi kokoomuslainen euroedustaja Alexander Stubb laskee Pekkarisen päästäneen irti “pullon hengen” ja siksi kansanäänestyksestä tulee totta. Samaa arvelee SDP:n kansanedustaja Liisa Jaakonsaari.

Mauri Pekkarisen intoilu ja kiirehtiminen kansanäänestyksessä vaikuttaa oudolta. Toki Pekkarisella on oikeus esittää vapaassa maassa mielipiteensä, jonka hän asianmukaisesti myös perusteli. Mutta miksi Pekkarinen, erittäin keskeinen keskustavaikuttaja, ryhtyy järjestämään kansanäänestystä ennen kuin pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on ilmoittanut asiaan kantansa? Pekkarisen tarkoitusperiä voi vain arvailla, mutta tältä se näyttää: hän halusi syystä tai toisesta nokittaa oman puolueensa pääministeriä.

Pääministeri Vanhanen on useaan otteeseen pyytänyt, että puolueet keskustelisivat kaikessa rauhassa pitääkö EU:n perustuslaista järjestää kansanäänestys. Vanhanen peräänkuulutti asiassa malttia ja harkintaa. Pekkarinen puolestaan tekee tyhjäksi puolueiden välisiä neuvotteluja. Hänen esimerkillään näyttämä malli on se, että jokainen ministeri ja poliitikko tulkoon jo nyt esiin kantoineen!

Stubb ja Jaakonsaari ovat arvioineen aivan ilmeisesti oikeaan. Pekkarinen vapautti pullon hengen ja on aiempaa vaikeampaa nähdä, mikä tekijä kaataisi kansanäänestyksen. Pullon korkkia olivat kiskomassa auki jo ennen Pekkarista vasemmistoliitto, vihreät ja muutamat yksittäisen henkilöt, mutta keskustavaikuttaja käytti asiasta lopulta ehkä hyvinkin ratkaisevan raskaan sarjan puheenvuoron.

EU-asiantuntija, professori Esko Antola arvelee Vanhasen hallituksen joutuvan vaikeuksiin, jos Suomessa järjestetään peruslaista kansanäänestys. Antolan mielestä kansan äänen kuuleminen repisi auki hallituspuolueiden rivejä ja uhkaisi hallituksen sekä Vanhasen vahvaa asemaa kansalaismielipiteessä. Antola laskee ratkaisun äänestyksestä politiikan syksyn suurimmaksi kysymykseksi.

Esko Antola on erinomainen EU-asiantuntija. Kansanäänestyksen merkitystä – sisäpolitiikkaan kuuluvaa ratkaisua – hän kuitenkin liioittelee. Pääministeri tuskin pelkää hallituksensa aseman murenemista tai rivien rakoilua. Vanhanen halusi ottaa aikalisän yksinkertaisesti siksi, että Suomen on viisasta seurata, mitä muut EU-maat päättävät kansanäänestyksestä.

Pääministeri toki tähtäsi siihen, että hallitus olisi asiassa yksimielinen. Tähän tavoitteeseen Pekkarinen ei halunnut sitoutua. Kyllä Vanhasen hallitus kuitenkin EU-kansanäänestyksen laineet mennen tullen kestää.

Kansanvaalissa on yhä tärkeitä avoimia kysymyksiä. Jos vaali järjestetään, äänestäjien pitäisi yksin tietää mitä seuraa, jos enemmistö vastustaa EU:n perustuslakia.