fbpx
Uutiset

Pelit ja valmennus jäivät, intohimo jalkapalloon ei

Seppo Pyykkö odottaa yhä kovasti Suomen selviytymistä jalkapallon miesten arvokisoihin.

Pyykkö oli aikoinaan itsekin pelaamassa Suomen puolesta arvokisapaikasta, mutta ei natsannut silloin, eikä sen jälkeen.

– Hyvä kysymys on, mistä johtuu, ettei Suomi ole arvokisoihin vielä koskaan päässyt. Miksi olemme jäljessä muita, hän kysyy ja vastaa heti perään.

– Pelin lukemisessa, pelikäsityksessä, annamme muille liikaa eteen. Meillä ei pelinopeus ole samalla tasolla kuin muualla. Sekin on kiinni pelikäsityksestä. Tempoa olisi peliin saatava enemmän.

Pyykkö painottaa, ettei riitä, jos joukkueessa on kolme–neljä kansainvälisen tason laatupelaajaa.

– Pitäisi olla koko joukkue sellaisia pelaajia, hän tuumaa.

Pyykön mielestä pelikäsitystä voi treenata,

– Mieluummin jo juniorina.

Nuoria Pyykkö patistaa monipuoliseen harjoitteluun, myös omatoimisesti.

– Kannattaa harjoitella pelaamista ja laukomista molemmilla jaloilla. Se on hyvä vinkki junioreille. Ihmettelen, ettei kansainvälisissä otteluissakaan näe hirveästi pelaajia, jotka pystyvät hallitsemaan pallon ja laukomaan sekä oikealla että vasemmalla jalalla.

Pyykkö on kotoisin Oulusta. Hän pelasi jääkiekkoakin Kärppien juniorijoukkueissa ja myös edustusjoukkueessa, mutta valitsi silti jalkapallon toisessa kasvattajaseurassaan Oulun Palloseurassa.

Valinta osui varmasti oikeaan: Pyykkö juhli OPS:n mestaruutta joukkueen kapteenina vuonna 1979 23-vuotiaana. Sekä Palloliitto että urheilutoimittajien liitto valitsivat hänet samana vuonna vuoden suomalaispelaajaksi. Kesken vuoden 1980 suomalaiskautta Pyykkö pääsi toteuttamaan unelmaansa ammattilaisjalkapalloilijana. Raksilan poika pääsi Saksan Bundesliigan krefeldiläiseen Bayer Uerdingeniin, jossa kului kaksi pelikautta.

Saksasta Pyykkö palasi Ouluun. Hänen pelaajauransa päättyi selkä- ja jalkavaivojen takia vuonna 1986 OTP:ssä.

– Paljon olen jalkapallolta saanut. Hienoja hetkiä oli paljon – OPS:n mestaruus, valinta vuoden jalkapalloilijaksi, maaottelut, pääsy Bundesliigaan. Ehkä suurin kokokohta oli kuitenkin MM-karsintaottelu Englantia vastaan Lontoossa Wembleyllä. Siellä oli katsomossa 94 000 ihmistä ja kentän nurmimatto kuin samettia. Se oli nuorelle miehelle ikimuistoinen kokemus. Pelasimme hyvin, mutta Englanti voitti 2–1. Itse pääsin kentälle 25 minuuttia ennen loppua, mies muistelee.

Hämeenlinnaankin Pyykkö muutti jalkapallon takia. Hän oli FC Hämeenlinnan ensimmäinen päävalmentaja. Joukkue aloitti pelinsä K-teamin nimellä. Hämeenlinnalaisjoukkueen Pyykkö johdatti 3. divisioonasta 1. divisioonaan.

– Porukassa oli kova henki. Liian vakavasti ei otettu, mutta silti hyvin pelattiin sen ajan oloissa. Porukassa oli henkilöitä – pelaajia, valmentajia, huoltajia, seurajohdon edustajia – joilla oli hurtti huumorimieli. Ne olivat mukavia aikoja.

Pyykkö vakuuttaa viihtyneensä Hämeenlinnassa oikein hyvin.

– 24 vuotta olen täällä asunut ja tykännyt. Kiva kesäkaupunki, hän arvioi.

Hämeenlinnalaisen ja myös oululaisen jalkapallon tilannetta Pyykkö harmittelee. Yhtäläisyyksiäkin löytyy, ainakin seurojen välinen nokittelu ja riitely.

– Kyllä Hämeenlinnassa pitäisi olla jalkapallon Ykkösen joukkue ja Oulun kokoisessa kaupungissa pääsarjan joukkue. Tämä tilanne harmittaa vanhaa pelimiestä.

Pyykkö sanoo, ettei hän tiedä tarkasti, mitä hämeenlinnalaisessa jalkapallossa on viime kausien aikana tapahtunut.

– Olihan laji täällä aikoinaan hyvälläkin mallilla. Koskaan en ole kyllä ymmärtänyt, mistä kaikki nämä riidat voivat johtua. Jokin ratkaisu pitäisi löytää ja yhteen hiileen pitäisi puhaltaa, hän patistaa.

Jouluaattona 60 vuotta sitten syntynyt Pyykkö seuraa urheilua laaja-alaisesti.

– Ei minulla ole kuitenkaan jalkapallossa suosikkijoukkuetta. Paras pelaaja on Messi. Hänen peliään ei voi kuin ihaillen seurata. Messi on joukkuepelaaja. Hän pystyy järjestämään muille maalipaikkoja ja myös rakentamaan peliä.

– Jääkiekossa seuraan eniten HPK:ta ja Kärppiä, vaikka peleissä en paikan päällä enää käykään, Pyykkö selvittää. HäSa

Asiasanat

Menot