Uutiset

Pelkäänpä windowsjuhlien jäävän lyhyiksi

Ansiokkailla Hämeen Sanomien tietotekniikkasivuilla toimittaja kokeili Ubuntu Linuxia. Hän totesi parin viikon kuluttua satunnaisia kovalevyongelmia ja epäili niiden johtuvan Linuxin käynnistysjärjestelmästä.

Kuka tahansa tietotekniikan kanssa sinukaupat tehnyt voi jutun perusteella jäljittää vian kovalevyn pintaan: todennäköisesti pölyhiukkanen tai pieni metallilastu seikkailee toimittajan kovalevyn käynnistyssektorilla.

Vaihtoehtoisesti kovalevyn lukupäässä on välystä. Missään tapauksessa ohjelmallisesti ei voida tuottaa kovalevylle satunnaisia häiriöitä. Jopa virukset mykistävät levyn lähes kerralla.

Suosittelen toimittajalle kääntymistä asiantuntijan puoleen ennen lopullista kovalevykatastrofia.

Itse olen käyttänyt Linux -merkkisiä ohjelmia kohta puolenkymmentä vuotta, aluksi rinnan Windowsin kanssa, nyttemmin puhtaina Linux -koneina. Nämä ohjelmat pyörittävät yritystäni, Ponera Oy:tä ja noin 30 eri alojen asiantuntijan palvelutoimintaa.

Tietotekniikka on toiminut vuosien varrella täysin moitteettomasti. En epäile etteikö Windows toteuttaisi samoja toimintoja, mutta silloin minulla olisi ylläpidettävänä kymmenkunta ohjelmistolisenssiä puhumattakaan palomuuri- roskapostiesto- ja vakoiluohjelmien estopalveluista. Muun muassa nämä kaikki ovat useissa linux -järjestelmissä sisäänrakennettuina.

Minulla on hieman ennakkoluuloja valintaan testata Unbutu -linuxia. Tämä asennusdistribuutio perustuu nimittäin Debian-yhteisön tuotteisiin ja heidän periaatteensa on välttää kompromissseja, jotka helpottaisivat käytettävyyttä monipuolisuuden kustannuksella.

Uskon että miellyttävämpiä tuotteita olisivat esimerkiksi SuSe (käytössä monilla suurkäyttäjillä) Fedora Core (yleiskäyttöinen peruslinux) tai Mandriva (multimedia-ominaisuuksia hyvin tukeva).

Kenelle tahansa Linux kokeilijalle voisi suositella Konoppix -linuxia jota ei tarvitse asentaa: se toimii suoraan CD:lta. Kaikki nämä ovat maksuttomia, joten kokeilukustannukset ovat lähinnä vain aiheutunut työmäärä.

Kansan- ja yritystaloudellisesti on järkevää käyttää avoimen koodin ohjelmia sekä Linuxissa että Windowsissa, jos suinkin mahdollista.

Avoin, hyvin dokumentoitu koodi antaa mahdollisuuden paikallisille tietotekniikan käyttäjille: kun johonkin ohjelmaan tarvitaan lisää ominaisuuksia tai muutoksia, ei tarvitse soittaa Kalforniaan ohjelmayhtiön ”pääkonttoriin”. Usein riittää että paikallisen ammattikorkeakoulun tuottama osaaja, joka perehtyy koodiin ja tekee räätälöidyt muutokset. Näin koodaajaa käyttävä yritys saa kilpailuedun: käytetään tehokkaampia ja yksilöllisiä ohjelmia.

Avoimen koodin muokkaamisessa on oma yrityspotentiaalinsa monelle koulunsa päättävälle koodaajalle.

Pekka Reiman

Ponera Oy

Hämeenlinna