Uutiset

Pelko saa siivet

Kädet hikoavat. Sydän hakkaa. Olo on epämukava, vaikka olen vasta portilla odottelemassa koneeseen pääsyä. Pelkään lentämistä. Lentäminen sinänsä – ilmojen halki kiitäminen alumiinikuorissa – ei aiheuta minussa paniikkia. En pelkää, että kone tippuu tai että terroristit kaappaavat sen. Hurinat, naksahdukset ja ilmakuopat eivät saa minua suunniltaan.

Sen sijaan minua pelottaa, että jotain odottamatonta tapahtuu, enkä pääse koneesta pois. Lentokone on karmivan suljettu paikka, etenkin täpötäynnä oleva kone.

En ole pelkoni kanssa yksin. Joka viidennen ihmisen arvioidaan kärsivän jonkinasteisesta lentopelosta. Pelon vuoksi lentämisestä kieltäytyy kokonaan noin 8 prosenttia ihmisistä.

Hyväksytty pelko

Psykologi Paula Kinnunen on työskennellyt lentopelkoisten kanssa viisitoista vuotta. Hän kiinnostui aiheesta opiskellessaan psykologiaa Saksassa 1970-luvun lopussa ja teki lentopelosta lopputyönsä.

Kinnunen on yksi Finnairin lentopelkokurssien asiantuntijoista. Lentoyhtiö on järjestänyt keväästä 1992 lähtien kursseja, joiden tarkoitus on suitsia pelko niin siedettäväksi, ettei se estä lentämistä.

– Pelko ei ole sairaus vaan luonnollinen ja ihmiselle tarpeellinen tunne. Joskus pelko kuitenkin on tilanteen todelliseen uhkaavuuteen nähden liian voimakasta. Jos pelko alkaa rajoittaa ja ohjailla elämää, sille on tehtävä jotain, Kinnunen sanoo.

Finnairin kursseille osallistuu vuosittain 40-60 ihmistä. Kursseja ei mainosteta, vaan ne täyttyvät itsestään.

– Lentopelko on nykyään sosiaalisesti hyväksyttyä. Pelon tunnustavan ei enää tarvitse pelätä joutuvansa naurunalaiseksi, toteaa Kinnunen.

Loppu lentämiselle

Kinnusen mukaan turvakursseille osallistuu hyvin erilaisia ihmisiä. Lentopelko ei katso sukupuolta, koulutusta, ikää tai ammattia.

– Pelolla ei ole välttämättä mitään tekemistä lentokokemuksen kanssa. Lentämistä saattavat pelätä sellaiset ihmiset, jotka ovat istuneet koneessa 300 kertaa yhtä hyvin kuin sellaiset, jotka eivät ole koskaan lentäneet, Kinnunen sanoo.

Pelko ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Yksi lamaantuu täysin, toinen pelkää kuolevansa tai tulevansa hulluksi, kolmannesta tuntuu siltä, että on pakko hypätä koneen penkistä ylös ja huutaa.

Pelon fyysisiä oireita ovat esimerkiksi sydämentykytys ja rytmihäiriöt, huimaus, pahoinvointi, hengenahdistus ja raajojen vapina.

Oireet voivat olla sen verran lieviä, että matkustaja kestää ne pinnistellen ja lentää epämiellyttävästä olosta huolimatta. Toisaalta voimakkaat oireet saattavat tehdä lopun lentomatkustamisesta vaikka loppuiäksi.

– Pelko saattaa estää uralla etenemisen, lomatkojen tekemisen tai ulkomaille muuttamisen. Lisäksi pelko murentaa itsetuntoa ja kaventaa elämänpiiriä, Kinnunen toteaa.

Monien pelkojen summa

Lentopelko johtuu harvoin vain yhdestä asiasta, ja siksi siitä eroon pääseminen ei ole aivan yksinkertaista. Pelon syntymiseen voivat vaikuttaa kasvatus tai aikaisemmat epämiellyttävät lentokokemukset.

Lentopelko on usein sidoksissa johonkin muuhun pelkoon.

– Ihminen vie lentokoneeseen mukanaan kaikki pelkonsa. Jos pelkää esimerkiksi ahtaita tai suljettuja paikkoja, myös lentokone saattaa tuntua ahdistavalta paikalta, Kinnunen sanoo.

– Pelon takana saattaa olla tunne siitä, että on avuton eikä voi kontrolloida tapahtumia. Myös tuntemattoman pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko ja ylipäätään pelon pelko vaikuttavat. Monet myös kauhistuvat epätavallisen tuntuisesta lentosäästä tai pelkäävät terrorismia.

Jännitys vastaan rentous

Klisee siitä, että pelkojaan oppii hallitsemaan vain kohtaamalla ne, pitää paikkansa lentämisenkin kohdalla. Lentopelko ei kuitenkaan katoa pelkästään sillä, että pakottautuu koneeseen, vaikka tuntuisi kuinka pahalta.

Turvakurssilla pelko pyritään saamaan hallintaan pienin askelin. Keinoja ovat muun muassa psykologisen ja teknisen tiedon lisääminen ja rentoutusharjoitukset.

– Lihasrentous on lihasjännityksen vastakohta. Pelätessä lihakset jäykistyvät. Ihminen ei kykene pelkäämään ja olemaan rento yhtä aikaa. Siksi rentoutuminen on paras keino poistaa pelon oireita. Kun hallitsee kehonsa, oppii lopulta olemaan rauhallinen sellaisissa tilanteissa, jotka ennen olivat pelottavia, Kinnunen sanoo.

Myös mukava ajanviete koneessa auttaa viemään ajatuksia pois pelosta.

– Kannattaa varata koneeseen hyvä kirja, kuunnella musiikkia, käydä läpi työpapereita tai piirrellä. Silloin huomio ei kiinnity niin helposti esimerkiksi lentokoneen ääniin.

Alkoholilla Kinnunen ei suosittele lentopelkoa lääkitsemään.

– Alkoholi saattaa lievittää oireita mutta ei vaikuta pelon syihin. Alkoholi saattaa jopa pahentaa tilannetta lentokoneessa, sillä se kiihdyttää sydämen sykettä ja voi aiheuttaa rytmihäiriöitä. Lisäksi loman alku tai työmatka voi olla pilalla, jos se on aloitettava krapulan parantelulla, Kinnunen sanoo.