fbpx
Kolumnit Uutiset

Pelolla ja perkeleillä johtamista

Nokian kännykkäbisneksen romahduksen analyysi riisuu lopunkin gloorian ainutlaatuisen suomalaisen menestystarinan yltä.

Yritystä johdettiin pelolla ja perkeleillä. Meno oli pahimmillaan kuin Pohjois-Koreassa.

Johdon edessä pelättiin, mielisteltiin ja kerrottiin asiat niin kuin johto halusi ne kuulla, eikä niin kuin ne ovat. Ylimmän johdon tilannekuva erkaantui todellisuudesta.

Alemmat johtajat ja työntekijät olivat neuvottomia, kun heiltä vaadittiin asioita, jotka olivat toteuttamiskelvottomia. Tätä ei kuitenkaan uskallettu johdolle sanoa.

Edellä kerrottu ei ole vain muutamien entisten palkollisten panettelua, vaan tutkittua tietoa.

Aalto-yliopiston tutkijat haastattelivat lähes 80 nokialaista lattiatason työntekijästä ylimpään johtoon. Tulokset julkaistiin Cornellin yliopiston artikkelisarjassa.

Tutkijoita kiinnosti eritoten se, mikä johti Nokian kännykkäbisneksen nopeaan tuhoutumiseen.

Nokia oli huippuvuosinaan kännykkäbisneksessä ylivertainen 40 prosentin markkinaosuudellaan. Kilpailija Applen iPhonen osuus oli vain viitisen prosenttia.

Ylivertaisuus johti ylimielisyyteen, joka näkyi kilpailijoiden vähättelynä ja johdon hiipuvana haluna kuunnella tuotekehityksen ja markkina-analyytikkojen mielipiteitä.

Nokialla oli kosketusnäyttö valmiina ennen Applea, samoin lukulaite, mutta markkinoille ei niiden kanssa nähty tarvetta lähteä. Kun Apple rynnisti markkinoilla ohi Nokian, iski paniikki.

Huono ilmapiiri, epäluottamus, pelko ja lukkiutuneet ihmissuhteet ajoivat suomalaisten ylpeyden tuhoon tavalla, joka hakee historiasta vertaistaan.

Hyödytöntä ei suomalaisen kännykkäbisneksen tuhon syiden selvitys ole. Siitä voidaan oppia.

Analyysin viesti on selvä: menestys edellyttää jatkuvaa uudistumista tuotteissa ja tekemisen tavoissa.

Jotta tähän päästään, pitää johdon kuunnella herkällä korvalla alaisiaan, huolehtia hyvästä ilmapiiristä ja sallia kriittiset puheenvuorot sekä ymmärtää jatkuvan kehittymisen välttämättömyys.

Toivottavasti Nokian kännykkäbisneksen tuhon avaaminen herättää yhteiskunnallisen keskustelun siitä, miten management by perkele ei sovi näille vuosikymmenille.

Aihe on ajankohtainen. Meillä tuottavuusloikkaa viritetään pakkolailla, vaikka johdon ja työntekijöiden pitäisi tehdä se yrityksissä yhdessä.

Menot