Uutiset

Pelon pandemia

Senja-mummo ei ollut oikeasti mikään mummo, vaan 32-vuotias neljän pienen lapsen äiti. Kuollessaan hänen nuorimmaisensa oli vasta kolmikuinen vauva. Toiseksi nuorin oli puolitoistavuotias poika, josta tuli aikanaan minun appiukkoni.

Senja kuoli espanjantautiin Janakkalassa toukokuussa 1919. Tuon taudin kohdalla oli erikoista se, että se vei hautaan erityisen paljon juuri parhaassa iässään olevia, 20-45-vuotiaita ihmisiä.

Influenssaa on esiintynyt maailman sivu, mutta maailmanlaajuisiksi epidemiat levisivät 1800-luvun lopulla, jolloin ihmisten liikkuvuus lisääntyi. Liikenneyhteyksien nopeutuessa ja matkustamisen vilkastuessa tauditkin alkoivat kiertää maailmaa.

Espanjantauti oli ihan oma lukunsa. Se oli oikea influenssapandemia, joka tappoi noin 30-50 miljoonaa ihmistä eri puolella maailmaa. Suomalaisia uhreja arvioidaan olleen 19 000-27 000. Tauti puhkesi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa keväällä 1918. Sen alkuperästä ei liene varmaa tietoa, mutta ensimmäiset tapaukset raportoitiin Yhdysvalloissa Kansasissa.

Espanjantaudin nimi onkin epäreilu, sillä sotivien maiden sotasensuuri salasi uutiset taudista. Se tuli julkisuuteen vasta kun se levisi sodan ulkopuolelle jääneeseen Espanjaan.

Espanjantautia Suomessa väitöskirjassaan tutkinut Eila Linnanmäki toteaa, että tauti oli täysin sisällissotaan vertautuva kriisi. Se esiintyi muutaman kuukauden välein puhkeavina epidemia-aaltoina 1918-1920. Tauti jäi kuitenkin sisällissodan varjoon. Kaikki kärsimykset pantiin samaan nippuun.

Linnanmäen mukaan tuonaikainen terveydenhuoltojärjestelmä ei ollut lainkaan valmis pandemiaan. Sairaita oli yksinkertaisesti liikaa. Tehokkaita lääkkeitä tai rokotetta ei ollut olemassa, eikä taudinaiheuttajaakaan tunnettu.

Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että seuraava pandemia, eli maailmanlaajuinen epidemia puhkeaa vielä joskus. Kukaan ei kuitenkaan varmuudella tiedä milloin. Uutisotsikoiden lintuinfluenssa on vahva ehdokas.

Tauti on levinnyt tänä vuonna poikkeuksellisen laajasti. Kaakkois-Aasian lisäksi epidemioita on todettu myös Kazakstanissa, Mongoliassa ja Kaakkois-Venäjällä. Viimeisten uutisten mukaan linnuista ihmiseenkin tarttuvaa virusmuotoa (H5N1) on tavattu myös Euroopassa.

Asiasta noussut kohu alkaa muistuttaa jo massahysteriaa. Olisi hyvä muistaa, että lintujen virukset tarttuvat ihmiseen yleensä huonosti. Saadakseen taudin pitäisi kosketella paljain käsin sairastunutta lintua tai sen eritteitä. Hyvin kypsennetystä lihasta tauti ei tartu. Villilinnuista saatua tartuntaa ei ole koskaan todettu.

Varovaisuus on tunnetusti viisautta, mutta liiallisuutta kannattaa välttää. Rokotuksen voi toki hankkia, mutta sillä tekee lähinnä lääketehtailijat onnellisiksi. Lintuinfluenssa voi edetä pandemiaksi vasta sitten, jos viruksesta syntyy ihmisestä ihmiseen leviävä muunnos. Toistaiseksi tällaista muunnosta ei ole, joten myöskään täsmärokotusta sitä vastaan ei ole.

Ari Oksala