Uutiset

Pendolino ja lääninrovasti

Kolmisen vuosikymmentä sitten silloiset seutukaavaliitot tekivät sisäasianministeriön toimeksiannosta keskusverkkoselvityksiä. Niissä kartoitettiin kunkin taajaman palveluvarustus. Palveluvarustuksen monipuolisuus määräsi taajaman keskusluokan. Pääkeskusluokkia olivat mm. valtakunnanosakeskus, maakuntakeskus, seutukuntakeskus, kaupunkikeskus ja kuntakeskus.

Muistelen kahden läntisellä Pirkanmaalla olevan vierekkäisen kunnan kilpailleen palveluvarustukseltaan tasaväkisinä seutukuntansa keskusasemasta. Toisessa kunnassa oli kuitenkin lääninrovastin toimipaikka, mikä ratkaisi asian sijaintikunnan eduksi.

Kuten tunnettua, ei Pendolinolla sitten viime vuoden syyskuun alkupäivien ole ollut aikataulun mukaista pysähtymistä Hämeenlinnassa.

Kaikki kunnia kirkollisille viroille, mutta jos nykyäänkin tehtäisiin systemaattisia keskusverkkoluokituksia, niin VR Oy:n tekemä päätös Pendolinojen Hämeenlinnan ohituksesta olisi keskusluokituksen ja imagon kannalta haitallisempi kuin konsanaan lääninrovastin toimipaikan menetyksen aiheuttama statuksen muutos.

VR Oy näyttää aikataulujen nopeuttamisen ja tuntinopeuksien kasvun huumassa näkevän Hämeenlinnan ympäristöineen vain Helsingin nukkumamaakuntana. IC:t ja taajamajunat riittäkööt kantahämäläisten tarpeisiin. Jos joku vaikkapa Oulusta tai Kuopiosta Pendolinolla liikkuva haluasi Hämeenlinnaan, niin vaihtakoon Tampereella junaa. Vaikka matkaketjututkimuksin onkin todettu juuri vaihdot matkustavaisia harmittaviksi ja rassaaviksi. Mitäs haluavat Hämeenlinnaan.

Kansallisen kilpailukyvyn vuoksi pitää välttää turhaa liikennettä. Samoin on yksilöiden laatuajan lisäämiseksi syytä välttää ihmisten istuttamista esimerkiksi kolmea tuntia päivässä työmatkaliikenteessä. Kumpaakin turhuutta voidaan vähentää lisäämällä alueen työpaikkojen määrää ja työpaikkaomavaraisuutta. Mutta työpaikkojen saamisessa ja sijoittumisessa on keskuksen ominaisuuksilla ja mielikuvalla merkitystä. Yritysten sekä virastojen ja laitosten avainhenkilöiden on tärkeätä päästä nopeasti ja vaivattomasti liikkumaan ja verkottumaan.

Hämeenlinnalla on viime vuosina mennyt todella hyvin. Kaupunki on saanut runsaasti uusia työpaikkoja mm. alueellistamisen ansiosta.

Alueen vetovoimaa ovat myös lisänneet monet matkailu- ja kulttuurihankkeet ja hyvän kehityksen kierre on mahdollisuus. Kuitenkin VR Oy:n Pendolino-ratkaisu on vaikutuksiltaan vastakkainen vaikkakin näennäisesti vähäpätöinen.

Alueellisessa edunvalvonnassa ei pidä mukisematta hyväksyä pieniäkään menetyksiä. Pieniä menetyksiä voivat seurata suuremmat menetykset. Siksipä VR Oy:n aikataulu- ja palvelupolitiikka tulee ottaa nykyistä laaja-alueisempaan tarkasteluun.

Liikenne- ja viestintäministeriö voisi osana omistajaohjausta asettaa VR Oy:lle konkreettisia palveluvelvoitteita. Niistä yhtenä voisi olla Pendolinojen aikataulunmukainen pysähtymispakko läänien pääkaupungeissa.

Kysymys on viime kädessä yhteiskuntapolitiikasta ja alueiden kehittämisestä. Pelkästään aikataulu- ja liikennepoliittiset näkökulmat ovat alueiden vetovoimaan vaikuttavina liian suppeita. Varsinkin kun muistetaan keitä ovat yhtiön omistajat ja missä ovat yhtiön kilpailijat.

Olemmekohan me hämäläiset lullukkaväkeä, kun olemme näinkin vähin äänin VR Oy:n saneluun tyytyneet? Ihaillen ja kadehtien seurasin runsas viikko sitten Ajankohtaisen kakkosen lähetyksessä näyttelijä Kari Väänäsen esiintymistä ja argumentointia kotikaupunkinsa Kemijärven puolesta. Eikä hän ole edes kansanedustajaehdokkaana!

Olli Sauri

Hämeenlinna