Uutiset

Pentti Peltonen ei tarttuisi enää leikkausveitseen

Vanha lääkäri pitää nykylääketieteen suurimpina saavutuksina lonkkaproteeseja ja magneettikuvausta.

Pentti Peltonen laittoi valkotakkinsa naulaan viimeisen kerran 23 vuotta sitten. Parissakymmenessä vuodessa lääketiede on edistynyt sellaisin harppauksin, ettei kirurgina ja ortopedina työskennellyt Peltonen astuisi enää leikkaussaliin.

– En uskalla tarttua autonrattiinkaan, saatikka sitten leikkausveitseen. Ortopedia on ainoa, josta saattaisin vielä jotakin tietää, 86-vuotias Peltonen hymyilee.

Vuodet ovat tuoneet paljon hyvää lääketieteen saralle. Peltonen pitää lonkkaproteeseja yhtenä merkittävimpänä saavutuksena.

– Aikoinaan lonkkamurtuma saattoi olla ihmisen kuolinsyy, kun sitä ei osattu hoitaa. Nykyään lonkkaleikkaus alkaa olla rutiinileikkauksia.

Vaikka lonkkamurtumiin on tarjolla apua, leikkaukseen pääseminen voi venyä kohtuuttomaksi. Ortopedi laittaisi potilaan leikkauspöydälle tarpeeksi ajoissa, mutta rahapula voi pitää Peltosen mukaan potilaan jonossa jopa vuodenkin päivät.

Työpaikka lääninsairaalassa

Vanha lääkäri antaa kiitosta myös magneettikuvaukselle.

– Se on helpottanut diagnosointia niin paljon. Röntgenkuvissa näkyy vain luusto, kun taas magneettikuvassa näkyy luuston lisäksi myös pehmytkudosta.

Magneettikuvauksesta pitää pulittaa sievoisia senttejä.

– Se on kuitenkin ilman muuta selvää, että hinnat laskevat laitteiden yleistyessä, Peltonen huomauttaa.

Plastiikkakirurgiaa valjastetaan entistä enemmän kauneuskirurgian tarpeisiin. Peltonen ei tuomitse ulkonäköään veitsellä muokkaavia, kunhan he eivät vaan mene liiallisuuksiin.

– Yhteiskunta on muuttunut. Ulkonäön merkityksestä on tullut hyvin tärkeä. Sehän voi johtaa mielenterveysongelmiin, jos kärsii vaikkapa jostakin iho-ongelmasta, joka voitaisiin hoitaa kirurgisesti.

Peltonen työskenteli 1950-60-luvuilla Hämeenlinnan lääninsairaalassa, joka sijaitsi nykyisen terveyskeskuksen paikalla. Sen jälkeen vuodet veivät hänet ympäri Suomea.

Takaisin Hämeenlinnaan Peltonen palasi viitisen vuotta sitten. Ensi lauantaina olisi taas paikanvaihto edessä. Tällä kertaa sympaattinen vanha lääkäri muuttaa Pirkkalaan lääkärityttärensä luokse.

-Nyt voin valittaa hänelle vaivoistani, kun en itse enää tiedä nykylääkkeistä, Peltonen hymyilee.

Lääkäreiden kiire ei ole kadonnut

Lääkärien ammattikunta tuntuu olevan kovin mediaseksikästä, kun tv:stä pukkaa jos jonkinlaista lääkärisarjaa.

-Kyllähän minä niitä tykkään katsella. Ei työ ole ihan samanlaista sairaalassa, mutta kyllä sieltä löytyy aina jotakin tuttua.

Lääkäreillä oli kiire jo Peltosen aikoina, eikä se kiire tunnu siitä mihinkään hävinneen. Peltonen kertoo miettineensä aikoinaan, laiminlyökö perhettään, kun on niin paljon työssä.

Peltosta huolestuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssipula. Hän pelkää, että rahaongelmat sysäävät Suomen siihen tilanteeseen, että rikkaat hoidetaan yksityisellä puolella ja köyhät terveyskeskuksessa.

– Terveyskeskuksessa pitäisi olla enemmän erikoislääkäreitä, ettei tarvitsisi lähettää potilaita aina keskussairaaloihin, jotka tukkeutuvat entisestään.

Hämeenlinnassa Peltonen on kuulunut Vapaaehtoiskeskus Pysäkin vakiokasvoihin. Hän käveli kerran Raatihuoneenkadulla Pysäkin ohitse ja huomasi ikkunasta miesten pelaavan shakkia sisällä.

– Kurkkasin sisään ja tunkeuduin joukkoon, Peltonen nauraa. (HäSa)