Uutiset

Perhehoito olisi hyväksi sijoitettaville teineille, mutta sopivia perheitä ei ole helppo löytää

Turku, Oulu
26.07.2018, 20:46

Kotimaa

Lasten sijoittamista perhehoitoon on vaikea lisätä nopeasti, vaikka se olisi hyväksi sekä lapsille että kuntien taloudelle, lastensuojelun asiantuntijat kertovat STT:lle.
Nykyinen lastensuojelulaki painottaa, että perhehoito on lapselle lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto kuin laitoshoito, johon tulisi turvautua vain, jos hoitoa ei muuten saada järjestettyä.
– Lisäksi perhehoito sijaisperheissä on edullista. Sijaisvanhemmille maksetaan per lapsi paljon vähemmän kuin ammatillisen perhekodin huoltovuorokaudesta, joten se tietenkin näkyy kustannuksissa, kertoo tutkimusprofessori Tarja Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Juuri perhehoidon suuri osuus on takana esimerkiksi siinä, että Oulun kaupunki on onnistunut painamaan lastensuojelunsa kustannukset selvästi suurten kaupunkien keskiarvon alapuolelle.
Oulussa jokaista lastensuojelun asiakasta kohden käytettiin viime vuonna yhteensä noin 13 500 euroa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa rahaa käytettiin keskimäärin 18 600 euroa per asiakas.

Teineille sopivia perhehoitajia on vaikea löytää

Valitettavasti perhehoidon lisääminen ei ole yksinkertaista, tutkimusprofessori Heino kertoo.
– Suurin tarve kodin ulkopuolisiin sijoituksiin on nimenomaan teinien osalta. Monet sijaisperheeksi haluavat toivovat voivansa ottaa nuoremman sijaislapsen, johon ehtisi muodostaa pitkäaikaisen suhteen. Niitä perheitä, jotka voisivat ottaa hoitoonsa äkillisesti vasten tahtoaan sijoitettavia teinejä, ei ilmaannu niin paljon. Pullonkaula syntyy tästä, hän kertoo.
Turun lastensuojelun perhe- ja sosiaalipalvelualuejohtaja Sirpa Kuronen tietää saman ilmiön.
– Esimerkiksi Espoossa viime vuonna huostaan otetuista melkein 40 prosenttia oli 16-17-vuotiaita. Sijoitettavien lasten ikä painottuu sinne, missä niitä vaikeita ongelmia tulee. Pienten lasten kohdalla pyritään ennaltaehkäisevällä työllä vaikuttamaan siihen, ettei heille syntyisi sijoitustarvetta, Kuronen kertoo.
Teinien ongelmat ovat myös vaativampia.
– Jos teini-ikäinen tarvitsee huostaanottaa, tilanne on usein vaikea. Silloin nuorella tai hänen perheellään voi olla vakavia mielenterveys- tai päihdeongelmia. Sijaisperheet ovat valmennettuja tavallisia perheitä, eikä vaikeimpiin ongelmiin välttämättä pysty perhekeinoin puuttumaan, Kuronen sanoo.

STT

Kuvat:

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi