fbpx
Uutiset

Perunasta puhutaan paljon potaskaa

Peruna ei ole hillitön hiilaripommi, vaikka moni niin luulee. Perunanviljelijät ihmettelevätkin, miksi kuvitellaan, että peruna lihottaa.

Karppausinto on johtanut siihen, että perunan kulutus on vähentynyt.

Janakkalalaisen perunanviljelijän Heikki Ylitalon mukaan hiilihydraatittoman ruokavalion suosio näkyy.

– Asiakkaat ovat pysyneet, mutta myyntimäärät ovat vähentyneet. Yksi viljelijäkollega arvioi, että perunankulutus olisi vähentynyt 20 prosenttia.

Samaa mieltä moni muukin viljelijä, mutta kukaan ei oikeastaan osaa sanoa, kuinka paljon perunanmyynti olisi laskenut.

Pro Agria Hämeen kasvinviljelyneuvoja Harri Touru sanoo, että jos perunan kulutus on vähentynyt, ei se vielä ole vaikuttanut alaan.

– Perunanviljelijöiden lukumäärä on vähentynyt, mutta vastaavasti tilojen yksikkökoko on suurentunut.

Tutkimusta enemmän, kiitos

Mitä sitten asialle pitäisi tehdä?

Viljelijät toivovat, että perunan tutkimukseen panostettaisiin enemmän. Erityisesti perunan ravitsemus- ja laatututkimukselle olisi tarvetta. Se voisi mahdollisesti muuttaa käsityksiä perunasta ja lisätä suosion ennalleen.

Perunantutkimuslaitoksen asiantuntija Paavo Kuisma myöntää, että perunan kemiallisessa koostumuksessa on paljon sellaista, mitä ei tunneta hyvin.

– Toinen asia on, kuinka helposti tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä kaupallisiksi käytännön tuotteiksi.

Kuisman mukaan perunassa tiedetään olevan paljon ainesosia, joilla on hyvä terveysvaikutus, mutta niiden pitoisuudet ovat melko pieniä.

– Jos näitä ainesosia lähdetään jotenkin prosessoimaan ja edistämään, saattaisi löytyä elintarviketeollisuuteen hyödyttäviä asioita.

MTT:llä ja Helsingin yliopistolla on juuri käynnissä tutkimus, jossa etsitään perunan terveysvaikutteisia komponentteja. Tutkimus on alussa, eikä käytännön tuloksia vielä ole.

Suurin osa on vettä

Kuisman mielestä mielikuvat perunasta ovat välillä harhaanjohtavia. Perunasta kuiva-aineita on noin 20 prosenttia. Loput on vettä.

– Hiilihydraatteja on loppuen lopuksi vähän.

Yksi karppauksen vastaliike on perunan jalanjälki. Peruna on sekä vesi-, että hiilijalanjäljeltään pieni.

– Varmaan lähivuosina keskustellaan eettisestä puolesta enemmän. Minkälainen suhde meillä on siihen, miten ruokamme on tuotettu. Lisäksi peruna on usein lähiruokaa.

Kuisma näkee perunan tulevaisuuden tasaisena. Perunan kulutus ei ruokalautasella nouse, mutta ei se laskekaan.

– Ravitsemussuositusten mukaan voisimme kaksinkertaistaa perunan kulutuksen, mutta se ei kyllä tapahdu, mutta perunapohjaiset puolivalmisteet ja valmisruuat varmasti lisääntyvät.

Tällä hetkellä suomalainen syö 60 kiloa perunaa vuodessa. (HäSa)

Menot