Uutiset

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ole mielissään puoluetuen miljoonakorotuksista – Kysyimme puolueilta, miten lisäraha aiotaan käyttää

Budjettiehdotus kaavailee puoluetukeen 6 miljoonan euron korotusta. Rahalle olisi käyttöä, mutta opposition mielestä vähempikin riittäisi.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä esitteli budjettia 14. elokuuta. Hallituksen budjettiriihi on 17.–18. syyskuuta. Kuva: Joel Maisalmi
Valtiovarainministeri Mika Lintilä esitteli budjettia 14. elokuuta. Hallituksen budjettiriihi on 17.–18. syyskuuta. Kuva: Joel Maisalmi

Valtiovarainministeriö on ehdottanut, että puoluetuen määrää nostetaan kuudella miljoonalla. Tämän vuoden talousarviossa sitä varten on varattu 29,6 miljoonaa euroa, mutta korotus kasvattaisi pottia ensi vuonna 35,6 miljoonaan.

Lännen Media otti yhteyttä puolueisiin ja pyysi niitä kertomaan, miten tukirahat käytetään.

Haastatelluista ainoastaan Sininen tulevaisuus ilmoitti jäävänsä toistamiseen ilman rahaa. Ensimmäisellä kerralla perussuomalaiset, josta siniset loikkasivat, saivat pitää tuet kokonaisuudessaan. Nyt sinisillä ei ole kansanedustajia.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät mielissään

Perussuomalaiset suhtautuvat korotukseen nihkeästi. Heidän mukaansa veronmaksajien varoja käytetään liiaksi poliittisen toiminnan tukemiseen.

Lisärahan kohteiksi he ovat pohtineet muun muassa oman viestintänsä sekä puolueen erityisjärjestöjen ja kenttätoiminnan kehittämistä.

– Ehdotettu nosto on selvästi hallituksen kädenojennus vaalitappion kokeneelle keskustalle, jonka taloudellinen tilanne on vaikea romahtaneen kannatuksen seurauksena, puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo.

Keskustasta kerrotaan, ettei mahdolliselle korotukselle ole vielä tarkkaa suunnitelmaa. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ei suoraan kommentoi puolueensa lisätuen tarvetta.

– Puolueet tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa politiikan agendaan, ja se on katsottu Suomessa tärkeäksi tavoitteeksi. Puolueiden omat tarpeet ja mahdollinen puoluetuen lisäys on vasta toissijainen asia tämän rinnalla.

Samaa mieltä perussuomalaisten kanssa ovat kristillisdemokraatit. Puoluesihteeri Asmo Maanselän mukaan näin roima korotus ei olisi ollut tarpeen.

– Jonkinlainen pieni korotus olisi varmasti paikallaan, mutta tällainen menee ihan yli äyräiden, hän päivittelee.

Puolueessa lisäyksellä katettaisiin samoja rahasyöppöjä kuin ennenkin: vaali- ja henkilöstökuluja.

Vihreiden mielestä parannus nykytilanteeseen

Sdp:n mukaankorotuksella kuitenkin turvataan myös oppositiopuolueiden toimintaedellytykset.

– Sdp:n osalta käyttäisimme rahaa erityisesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Piiritoimintaa tuetaan niin, että yhä useampi voi saada koulutuksen kunnallisia luottamustehtäviä varten. Puolueen historiankirjoitus sotienjälkeiseltä ajalta on myös kallis hanke, puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo.

– Puolueet toteuttavat Suomessa demokratiaa. Tästä on säädetty myös vaalilaissa, jossa puolueiden rooli ehdokasasettelussa on keskeinen. Demokratian toteuttaminen myös maksaa, kokoomuksen hallintopäällikkö Timo Elo kiteyttää.

Elo kommentoi, että jos lisää tukea tulee, puolue voisi suunnata sitä esimerkiksi piiri- ja paikallistason kenttätyöhön ja osallistamisen kehittämiseen.

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kommentoi, että puoluetuen palautus on parannus nykytilanteeseen.

– Voisimme kehittää toimintaamme politiikan tuomiseksi lähemmäs ihmisten arkea, uusien vaikuttamiskanavien luomiseksi sekä luottamushenkilöiden työn kuormittavuuden vähentämiseksi.

Vasemmistoliitto: Tuen korotusta ei tähän mennessä ole vastustettu

Vasemmistoliiton puoluesihteerin Joonas Leppäsen mielestä kaikki puolueet ovat sitoutuneet siihen, että erimielisyydet ratkaistaan demokratian viitekehyksen sisällä.

– Tästä myös kielii se, että puoluetuen korotukselle ei ole ollut vastustusta missään puolueissa tähän mennessä.

Leppäsen mukaan ainoastaan sellaiset puolueet, joilla on rahakkaat tukijat, toimisivat näkyvästi ilman puoluetukea.

Tuen korotuksella vasemmistoliitto kehittäisi poliittista toimintaansa entistä avoimemmaksi ja jäsenlähtöisemmäksi ja vahvistaisi alueellista järjestötyötä.

– Puoluetuen tasoa on leikattu useasti 2010-luvulla. Tässä vaiheessa kyseessä olisi palautus aikaisemmalle tasolle, mutta ilman indeksitarkistuksia.

– On myös huomattava, että puoluetuki tulee samoilla ehdoilla oppositiolle. Tällöin voidaan varmistaa se, että oppositio pystyy perusteellisesti esittämään kritiikkiä hallituksen esityksiä kohtaan, Leppänen sanoo.

20 prosentin nousu

Valtiovarainministeriö julkaisi budjettiehdotuksensa 14. elokuuta. Yksi merkittävimpiä korotuksia siinä on puoluetuen määrä, joka ehdotuksen toteutuessa kasvaisi 20 prosenttia suuremmaksi.

Edellisen kerran puoluetukea on nostettu samassa mittakaavassa vuonna 2007, jolloin se nousi 36 miljoonaan euroon. Nykyistä edeltänyt Juha Sipilän hallitus puolestaan leikkasi puoluetukea.

Budjettiehdotuksen sisältö on herättänyt pettymystä erityisesti koulutuksen ja korkeakoulujen saralla. Korkeakouluille esitetään 10 miljoonan ja ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron lisäystä. Luvut ovat vain neljännes siitä, mistä hallitus puhui keväällä.

Myös esimerkiksi hoitajamitoituksen ja vanhustenhuollon budjetointi on huolettanut julkisessa keskustelussa.

Kokonaisuudessaan valtion budjetti on ensi vuonna 57 miljardia euroa.