Uutiset

Perustulon tavoitteena poistaa kannustinloukkuja

– Optimi on, että perustulo osoittautuu sellaiseksi, että ei kannata pitää tällaista etuuskohtaista järjestelmää. Se helpottaisi koko järjestelmän toteutusta ja keventäisi asiakkaan taakkaa. Mutta siihen menee toki aikaa, tänä vuonna 80 vuotta täyttävän Kansaneläkelaitoksen uusi pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo.

Kaksivuotinen perustulokokeilu alkoi tämän vuoden alussa.

– Toisen kokeiluvuoden jälkeen tulee uusi hallitus ja taas mahdolliset uudet kirjaukset hallitusohjelmaan siitä, jatketaanko perustuloa kokeiluna vai tehdäänkö jo lainsäädäntövalmistelua.

Perustulon tavoite on poistaa kannustinloukkuja. Sen toivotaan kannustavan ihmisiä työntekoon, kun työttömän ei tarvitse laskea vähentääkö lyhytaikainen työ tai opiskelu tuloja. Perustulokokeilun rinnalla pitää Aaltosen mukaan perata läpi sosiaaliturvaetuusjärjestelmää sitä silmällä pitäen, että perustuloa ei kokonaisuudessaan lakisääteisesti aloitetakaan.

– Eli lähdetään katsomaan tätä 20 eri lain ja 80 lakia tukevan käytänteen kokonaisuutta, koska mehän teemme tällä hetkellä etuuskohtaista sosiaaliturvaa. Se juuri tuo kannustinloukkuja ja saa ihmiset arvioimaan, onko kannattavaa tehdä työtä tai lähteä opiskelemaan.

– Järjestelmä on asiakkaalle vaivalloinen. Ei hän ole asumistukiasiakas tai työttömyysturva-asiakas, hän on asiakas.

Aaltosen mukaan lopputulos voi olla sama kuin perustulolla, jos lainsäädäntöä lähdetään suoraan purkamaan.

Sosiaalietuuksia on käyty viimeksi läpi 2000-luvun lopulla ja Aaltonen oli silloin työssä mukana.

– Työn yhtä lopputulemaa me olemme nyt täytäntöön panemassa. Yksi esitys oli juuri toimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle.

– On paljon asioita, jotka jäivät toteutumatta ja joista ei aikanaan ryhmässäkään saavutettu yksimielisyyttä.

Aaltosen mielestä on erityisen tärkeää muuttaa työttömyysturvaa nykyistä enemmän mahdollistavaksi lyhytaikaiseen työntekoon, opiskeluun ja start-upien perustamiseen.

– Työttömyysturvan pitäisi olla osallistavaa syrjäytymisuhassa oleville nuorille. Ei tarvitsisi olla tutkintolähtöistä opiskelua, vaan voisi opiskella muutakin menettämättä etuutta. Pidettäisiin sillä lailla yhteiskunnassa kiinni.

Aaltonen nostaa myös Kelan roolin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa digitalisaation ykköstoimijana.

– Jos kärjistetysti sanoo, Kela nähdään vielä sosiaaliturvan toimeenpanolaitoksena. Mutta meillä on todella hyvä kompetenssi ict-puolella ja asiasisältöosaamisessa. Meillä on valmiit automatisoidut, kustannustehokkaat järjestelmät maksujen käsittelyyn, laskutukseen ja rekisterien ylläpitoon. Meillä on 6 000 työntekijää, joilla on moniammatilliset yhteistyötaidot työvoimahallinnon, sosiaalipuolen ja oppilaitosten suuntaan. Me emme ole vielä kurkottaneet tällä osaamisella ulos.

Aaltosen mukaan Kela voi olla soten palveluverkossa yksi monitoimiosaaja maakuntien tietojärjestelmissä ja valtakunnallisessa ict-keskuksessa.