Uutiset

Perustuslaki ei turvaa lasta väkivallalta

Ruotsissa astuu heinäkuun 1. päivänä voimaan uusi laki lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista. Ennen uudistusta lapsen saattoi käydä todella huonosti. Huoltajuus uskottiin väkivaltaiselle vanhemmalle.

Tuomioistuimen ja sosiaalitoimen täytyy nyt päätöksissä ottaa erityisesti huomioon riski, että lapsi tai joku muu perheessä voi joutua pahoinpitelyn kohteeksi tai kaappauksen kohteeksi tai muuten kohdellaan huonosti.

Suomessa tutkija Teija Hautanen Tampereen yliopistosta on tutkinut noin 160 käräjä- ja hovioikeuden ratkaisua väitöskirjaansa varten.

Suomen tuomioistuimissa ei ole yhtenäisiä käytäntöjä väkivallan merkityksen arvioimiseksi silloin, kun päätetään lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Väkivallan arviointi ja sille annettu painoarvo vaihtelevat myös kuntien sosiaalitoimien tuomioistuimille antamissa lausunnoissa. Väkivalta ei läheskään aina vaikuta siihen, millaisen ratkaisun käräjä- tai hovioikeus tekee huoltajuuskiistoissa.

Parisuhteessa tapahtunut väkivalta ei läheskään aina vaikuta ratkaisuun edes silloin, kun siitä on luotettavaa näyttöä. Lapsi ei siis nautikaan perustuslain kansalaisilleen takaamaa koskemattomuutta! Suomessa lapsella ei ole niin sanottua heikomman suojaa.

Julkisuudessa annetaan kuva, että huoltoriidat ovat jotenkin väärin. On tilanteita, joissa kiistoihin on oikeita perusteita ja taustalla vakava huoli lapsesta.

Suomalainen käytäntö salata väkivaltaa aiheuttaa sen, että väkivaltaa kokeneet äidit eivät uskalla huoltajuuden menettämisen pelossa lähteä väkivaltaisesta suhteesta!

Tehokas keino estää avioeroja. Samalla sosiaalitoimi oikeuslaitoksen siunauksella kasvattaa itselleen uuden asiakassukupolven.

Anne Tuomikoski

puheenjohtaja

Lastensuojelujärjestö Uhkasakkojen Uhrit ry.