Uutiset

Pessimistinen arvio Suomesta

Suomen bruttokansantuote on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 alkaen. Tuloerot ovat kasvaneet, samalla hyvinvointivaltion etuja on leikattu. Tästä ovat kärsineet köyhät. Jorma Sipilä ja Anneli Anttonen Tampereen yliopistosta kuvaavat Suomi-nimistä hyvinvointivaltiota köyhän miehen taloksi.

Ensinnäkin tuloerot ovat kasvaneet vuodesta 1994 asti yhtäjaksoisesti. Omaisuustuloista 70 prosenttia suuntautuu vain kymmenelle prosentista suomalaisia.

Toiseksi työn ja pääoman välinen tulojako kansantaloudessa on muuttunut voimakkaasti pääomatulojen hyväksi. Palkkojen osuus kansantulosta oli 2000 enää 45,4 prosenttia, kun se oli vuosina 1975-1990 keski-määrin 54,5 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus oli kansantulosta vuonna 2000 noin 30 prosenttia, kun se oli vuosina 1975-1990 keskimäärin noin 20 prosenttia.

Kolmanneksi köyhyys on laajentunut ja siitä on tullut pysyvä ilmiö. On arvioita, että se olisi kaksinkertaistunut 1990-luvun loppuvuosina. Vuonna 2003 Suomessa oli pienituloisia noin 575 000. Pienituloiseksi lasketaan henkilö, jonka kotitalouden tulot olivat alle 60 prosenttia koko väestön keskiarvosta. Toimeentulotuen saajia on pysyvästi yli 424 000.

Neljänneksi leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ja sosiaaliturvaan ovat vaikeuttaneet köyhien ihmisten elämää.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen luomalla 100 000 uutta työpaikkaa, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Hallitus on sopinut kuntien valtionosuuksien lisäämisestä 1,12 miljardilla eurolla vuoden 2007 tasossa. Hallitus on keventänyt verotusta.

Suomen rikkaat, työantajat ja kokoomus ovat tyytyväisiä. Vanhasen hallitus on toteuttanut suurituloisten varallisuusveron poiston ja yhtiöverotuksen keventämisen. Yhteisöverokantaa alennettiin 29 prosentista 26 prosenttiin. Hallituksen joululahjat suurituloisille olivat arviolta 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Vanhasen hallitus ei jakanut köyhille lahjoja. Puheet köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisystä on melkeinpä unohdettu. Hallitus ei saa aikaiseksi erillistä köyhyyspakettia eikä työllisyyspolitiikan tehostamista. 100 000 uutta työpaikkaa tulee jäämään kangastukseksi.

Työttömyys ja köyhyys ovat parisuhteessa.

Työllisyyspolitiikan toimeenpanoon käytettävät määrärahat vähenevät tänä vuonna viime vuotisesta yli 120 miljoonalla eurolla. Kansaneläkkeen saajat saavat 7 euron, työttömät 8 sentin korotuksen.

Mihin tarvitaan enää kokoomuspuoluetta?

Nämä ovat vahvoja näyttöjä hallituksen politiikan tarkoituksesta, se toteuttaa hyvin kokoomuslaista politiikkaa: Rikkaita paapotaan ja köyhiä kyykytetään! Leif Salmen sanoo asiat julki Iltalehdessä: Kyse on ”puutostaudista tai syyntakeetto-muudesta, jota sanotaan typeryydeksi”.