Uutiset

Peter Vesterbacka: Tunneliprojekti on saanut ensimmäisen sadan miljoonan euron rahoituksen

Tunneliprojektissa on kyse muustakin kuin tunnelista. Vesterbackan ajatuksissa on kehittää kansainvälistä yhteistyötä muun muassa yliopistojen välille.

Liikemies Peter Vesterbackan Helsinki–Tallinna-tunneliprojekti on edennyt niin pitkälle, että tunneli on Uudenmaan maakuntakaavassa, ja ympäristövaikutusten arviointi jätetään tammikuussa ely-keskukselle. Lisäksi hanke on solminut esisopimuksen rahoituksesta.

– Tämä yhdistettynä ylivoimaiseen maantieteelliseen asemaan koko Euraasian sydämessä houkuttelee jatkossa yrityksiä ja osaajia globaalisti, Vesterbacka totesi tiedotustilaisuudessa.

Vesterbackan ja Kustaa Valtosen yritys Finest Bay Area Development oy julkisti maanantaina suunnitelman rautatietunnelin rakentamiseksi Helsingin ja Tallinnan välille.

Vesterbackan mukaan hanke ei ole erillinen Suomen ja Viron valtioiden tunneliselvitysprojektista, jonka etenemisvaiheesta kerrottiin viime viikolla.

– Ei ole olemassa kahta hanketta, vain tämä yksi projekti, vaikka tunneleita rakennetaankin turvallisuussyistä kaksi.

Useammassa mediassa kerrottiin, että tiedotustilaisuudessa olisi puhuttu kahdesta erillisestä hankkeesta.

Vesterbacka lisää, että yritys on tehnyt yhteistyötä Bernerin ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simsonin kanssa. Vesterbacka myöntää, että sekä Viron että Suomen päättäjät ovat epäilleet hankkeen aikataulua.

Lue myös: Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelihanketta viedään eteenpäin – Talsingin muodostavan jättiprojektin hintaa ei tiedetä

Finest Bay Area Development oy:n suunnitelmissa tunneli valmistuisi vuodeksi 2024.

Esisopimus on jo solmittu

Yhtiö on solminut esisopimuksen tunnelin rahoituksesta.

– Se on selvää, että Suomen budjetissa ei ole rahaa, eikä Viron, eikä EU:n. Mutta silti ne voivat tukea hankkeen edistymistä.

Aiesopimus on tehty dubailaisen ARJ Holding LLC:n kanssa. Kyse on rakennusalan perheyhtiöstä.

Tunneli on jo Uudenmaan maakuntakaavassa ja ympäristövaikutusten arviointi jätetään tammikuussa ely-keskukselle.

– Toisin kuin mediassa on kerrottu, arviointiin ei mene viittä, kuutta vuotta.

Vesterbackan yritystä Virossa edustava asianajaja Paul Künnap lisää, että joskus asioiden suunnittelu kestää myös Virossa, mutta ei tässä tapauksessa. He tekevät asioita viranomaisyhteistyössä.

Ongelmana on lähinnä se, ettei Virossa ole aiemmin tehty tunneleita.

– Meren alle on yksinkertaisempaa tehdä tunneli kuin maan päälle. Tässä tunnelissa ainoastaan Viron rannikolla tunnelin teko on mielenkiintoista, mutta muuten kyse on geologiasta, Künnap sanoo.

Vesterbacka uskoo vakaasti tunnelin valmistumiseen aikataulussaan.

– En ole missään vaiheessa epäillyt asiaa.