Uutiset

Kaunis, mutta hauras jokijää houkuttaa turisteja selfiekuvauksiin – Rovaniemellä vapaaehtoispartiot varoittavat matkailijoita menemästä Kemijoen jäälle

Varsinkin järvien jäät ovat nyt koko maassa tavanomaista ohuempia. Monissa ympäristökeskuksen mittausjärvissä Etelä-Suomessa ei ole jäätä lainkaan.
Skotlantilaiset turistit Karly Soley ja Fain Diamond eivät lähtisi kävelemään jäille. Sen sijaan he kuvasivat rannalta Kemijoen maisemia Rovaniemellä. Kuva: Jouni Porsanger

Jouluturisteja täynnä olevan Rovaniemen viranomaiset ja erityisesti vapaaehtoiset ovat huolissaan osittain ohueen jäähän jäätyneen Kemijoen petollisen kauniista vetovoimasta.

– Olemme joulukuun alusta lukien partioineet 20–30 henkilön voimin joen rannalla matkailijoiden vuoksi, kertoo Rovaseudun Vapepan eli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikallistoimikunnan sihteeri Tanja Sälevä.

Rovaniemen ydinkeskustan vieressä virtaava Kemijoki on paitsi turistien suosima kuvauskohde, myös selfieiden ottopaikka.

Vapepan jokijääpartiointi ei ole säännöllistä, vaan vapaaehtoiset pyrkivät suuntaamaan ulkoilureittinsä joen rannalle.

– Olemme jakaneet jäälle pyrkiville seitsemällä kielellä kirjoitettuja varoituslappuja, kertoo Sälevä.

Pelastuslaitos miettii uusia toimia

Turistien seikkailu Kemijoen jäällä aivan kaupungin keskustassa on saanut myös pelastuslaitoksen varpailleen. Rovaniemen palopäällikkö on kutsunut koolle keskiviikoksi kokouksen, jossa pohditaan, mitä jäälle pääsyn estämiseksi olisi tehtävissä.

– Siltojen väli on juuri sellainen paikka, jossa selfien ottajia on liikkunut. Se on myös jäiden kannalta petollisinta aluetta, sillä Jätkänkynttilän silta muuttaa joen virtauksia, sanoo Rovaniemen palopäällikkö Ari Saarenpää.

Rovaniemen keskustassa on kaksi siltaa, joiden yläpuolella Kemi- ja Ounasjoet yhtyvät ja vedet ahtautuvat aiempaa kapeampaan uomaan. Siltojen välisellä alueella virtaus on voimakasta ja jäätilanne muuttuu useaan kertaan talven aikana. Esimerkiksi tällä hetkellä joessa on sulia kohtia mutta myös laajoja jään peittämiä alueita. Niissä jään vahvuus vaihtelee voimakkaasti.

– Sellainen ulkomaalainen turisti, joka ei ole lumeen ja jäähän tottunut, ei ymmärrä joen vaarallisuutta, sanoo Saarenpää.

Kemijoen jäiden petollisuudesta varoitetaan kuudella kielellä kyltissä Rovaniemen Jätkänkynttilän sillan pielessä. Joelle pääsyä on pyritty estämään myös matalalla aidalla. Ranta-alue on pituudeltaan kuitenkin keskustan tuntumassa yli kilometrin pituinen. Kuva: Jouni Porsanger

Skottituristit tuntevat jäiden vaarat

Lauantaina Rovaniemellä viimeistä lomapäiväänsä viettävät Karly Soley ja Fain Diamond sen sijaan ymmärtävät jään petollisuuden, vaikka heidän kotiseudullaan Skotlannissa lähellä Edinburghia eivät järvet ja joet jäädy. Talvi on heille tuttu asia, sillä vuorilla on talvisin lunta monta kuukautta.

Fain Diamond kuvasi osittain sulana virtaavaa Kemijokea turvallisesti rannalta. He eivät pyrkineet jäälle ottamaan selfieitä.

Vieressä oli varoituskyltti, jossa kuudella kielellä varoitetaan ohuesta jäästä. Juuri tällä hetkellä ja tässä kohdassa se vaikuttaa riittävältä, sillä kyltin takana on laaja sula alue.

Jäillä liikkumisen sijasta Karly Soley ja Fain Diamond ovat ajaneet huskey-valjakolla ja käyneet nelipäiväisen vierailunsa aikana myös Joulupukin pajakylässä napapiirillä.

Lasten kanssa laskettu pulkalla joen jäälle

Palopäällikkö Ari Saarenpää muistelee kauhistuttavimpia tilanteita, kun matkailijat ovat laskeneet pulkalla lasten kanssa joen jäälle.

– Sellaisia jälkiä ei ole vielä tänä talvena näkynyt. Jos veteen tipahtaa ja virta vie jään alle, eipä silloin ole paljon tehtävissä henkilön pelastamiseksi, sanoo Saarenpää.

Mitä viranomaisilla sitten on tehtävissä?

– Alue on laaja, ja varoittaminen on haasteellista. Kuvilla voidaan kertoa ja laittaa aita, mutta se voi aiheuttaa myös jännityksen hakemista. Vielä ei ole onneksi tapahtunut mitään, sanoo Saarenpää.

 

Jäät ovat heikkoja, jäätyminen viivästyy vuosi vuodelta

Hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että varsinkin järvien jäät ovat nyt tavanomaista ohuempia.

– Lapissa järvien jäät ovat noin 10 senttiä tavanomaista ohuempia, sanoo Korhonen.

Monissa ympäristökeskuksen mittausjärvissä Etelä-Suomessa ei ole jäätä lainkaan.

Erityisen poikkeuksellinen vuosi ei kuitenkaan ole kyseessä. Samanlaisia leutoja alkutalvia ja myöhään jäätyneitä vesistöjä on ollut pari kolme tällä vuosituhannella.

Sen sijaan pitemmällä aikavälillä on tapahtunut selvä muutos

– Etelä-Suomea myöten järvien jäätyminen on siirtynyt jatkuvasti myöhemmäksi. Jäätyminen on siirtynyt viikkoa myöhemmäksi aina sataa vuotta kohden, kertoo väitöskirjaa aiheesta tekevä hydrologi Johanna Korhonen.