fbpx
Uutiset

Pieni Liettua uhmaa ulkopolitiikallaan Kiinaa ja Venäjää

"Autoritaariset valtiot ovat riski kaikkialla maailmassa"
Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergisin mukaan maan ulkopolitiikan voi tiivistää seuraavasti: autoritaariset valtiot ovat riski kaikkialla maailmassa, eivät vain lähinaapurustossa. Kuva: Petras Malukas

Liettua on päässyt viime kuukausina uutisotsikoihin ulkopolitiikallaan, jolla se on hermostuttanut muun muassa Kiinan.

Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis avaa STT:n haastattelussa Liettuan ulkopolitiikan periaatteita. Hänen mukaansa maan ulkopolitiikan voi tiivistää seuraavasti: autoritaariset valtiot ovat riski kaikkialla maailmassa, eivät vain lähinaapurustossa.

– Siksi suhteita demokraattisiin valtioihin on rakennettava ympäri maailmaa, hän kertoo STT:lle.

Samalla Liettua on pyrkinyt aktiivisesti varoittamaan itäisten lähinaapureidensa Venäjän ja Valko-Venäjän riskeistä.

– Tämä on mielestämme realistinen ja tarkkanäköinen tapa arvioida nykymaailman uhkia.

Asia on myös kirjattu osaksi hallituksen tavoitteita, joiden mukaan Liettua ajaa arvopohjaista ulkopolitiikkaa ja pyrkii edistämään vapautta ja demokratiaa.

Ulkoministerin mukaan Kiina-politiikka näyttää mallia maailmalle

Tähän liittyen Liettua on viime vuosina tiivistänyt suhteitaan Taiwaniin. Osana tätä maa salli Taiwanin avata edustuston omalla nimellään maahan. Liettua puolestaan jätti hakemuksen eräänlaisen kauppalähetystön avaamiseksi Taiwaniin.

Juuri Taiwan-päätös on nostanut paljon huomiota kansainvälisestikin, sijaitseehan Itä-Aasian saari kaukana Liettuasta.

Miksi Liettua koki Taiwanin asian edistämisen tärkeäksi?

– Halusimme vahvistaa liittolaissuhteita samanmielisten maiden kanssa alueella. Se oli sekä pragmaattinen että arvoihin perustuva päätös, Landsbergis sanoo.

Liettuan toimet suututtivat ennalta arvattavasti Kiinan, joka pitää itsenäisesti hallinnoitua Taiwania kapinallisena maakuntanaan. Se on uhannut hyökätä saarelle, mikäli Taiwan aikoo joskus julistautua itsenäiseksi.

Kiina rankaisi Liettuaa estämällä liettualaisten tuotteiden tuonnin ja savustamalla Liettuan diplomaatit ulos maasta.

Kiina-politiikka sai kritiikkiä myös Liettuassa. Muun muassa Liettuan presidentti Gitanas Nauseda arvosteli päätöstä julkisesti .

Landsbergis ei silti ainakaan ääneen myönnä, että tekisi jotain toisin.

– Se oli päätös, jolle oli perusteet hallitusohjelmassa. Lisäksi se näytti samalla, mitä Kiina on valmis tekemään maalle, josta se ei pidä. Se oli tärkeä oppitunti.

Vahva tuki Valko-Venäjän oppositiolle

Myös Venäjää kohtaan Liettua on muiden Baltian maiden rinnalla ajanut tiukkaa politiikkaa. Se on myös julistanut Venäjän “terroristivaltioksi”.

Landsbergisin mukaan Liettua on pitänyt Venäjää uhkana jo vuodesta 2014 lähtien, kun maa valtasi Ukrainan.

– Jokaisen maan, jolla on Venäjän kanssa rajaa, tulisi olla huolissaan. Venäjä on vaarallinen, ennakoimaton valtio.  Senkin jälkeen, kun sota on loppunut ja valta maassa vaihtunut, tulemme näkemään Venäjän vaarallisena maana.

Liettuan mukaan nyt on äärimmäisen tärkeää, että Ukrainaa autetaan voittamaan sota.

– Sen ei pidä olla vain osittaista “teemme mitä pystymme” sitoutumista, vaan on solmittava käytännöllinen, globaali sopimus, jolla autamme Ukrainaa voittamaan.

Hänen mukaansa se, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, on asia, josta Baltian maat ja Puola ovat yrittäneet varoittaa muita EU-maita jo vuosia.

Ovatko EU-maat tehneet vieläkään tarpeeksi Ukrainan tueksi?

– Uskon, että EU:lla kestää rakentaa jonkinlainen virallinen strateginen suhtautumistapa Venäjään. Uskon, että tämän strategian rakentamisessa sen itäiset jäsenmaat ovat keskeisessä roolissa.

Menot