Uutiset

Pieni pitäjä voi pärjätä asukaskisassa hyvällä hengellä – asuntoihin aiotaan puuta ja yhteisöllisyyttä

Asuntomarkkinoilla saattavat yleistyä puiset, yhteisölliset ja muunneltavat asuntoratkaisut. Työ- ja koulutustarjonnan lisäksi myös asunnot ratkaisevat, mikä alue kiinnostaa.

Perinteisesti kaupunkien ja kuntien muuttovoittoihin tai -tappioihin vaikuttavat alueen työpaikka- ja koulutustarjonta, sijainti sekä paikallistalouden tila. Näin kertoo alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntija Timo Aro, joka pitää edellä mainittuja kovina vetovoima- sekä pitotekijöinä.

Nämä kovat tekijät ovat jo vuosia vieneet Suomessa ihmisiä suuriin kaupunkeihin.

– Muuttovoittoa saavat entistä harvemmat alueet, Aro kertoo.

Muuttoliikkeeseen vaikuttavat kuitenkin Aron mukaan myös pehmeät tekijät.

– Paikan henki, mukavuus, hauskuus, tapahtumat ja asumisen laatu vaikuttavat myös. Näiden pehmeiden tekijöiden vaikutus on viime vuosina korostunut. Suomalaisilla on lisäksi vahvoja siteitä ja kytköksiä vanhoihin koti- tai opiskelupaikkoihinsa, Aro kertoo.

Aro painottaa samalla, että suurin osa Suomessa tehtävistä muutoista on sellaisia, ettei niitä tehdä uuden työn tai koulutuksen perässä vaan todennäköisesti haetaan sopivampaa asuntoratkaisua.

– Suomessa on 2010-luvulla tehty noin 900 000 muuttoa vuosittain. Kaksi kolmesta muutosta on sellaisia, joissa muutetaan oman kunnan sisällä, hän kertoo.

Kerrostaloista muunneltavia

Minkälaiset asunnot sitten tulevaisuudessa menestyvät markkinoilla? Helsingissä keskiviikkona pidetyssä tilaisuudessa eri yritysten ja yhdistysten edustajat pohtivat, että esimerkiksi puurakentaminen yleistyy.

– Puukerrostalorakentaminen on yksi ratkaisu väestörakenteen muutoksen myötä vaihtuviin tarpeisiin. Yli 60-vuotiaat ja alle 25-vuotiaat haluavat asua kerrostaloissa ja 25–40-vuotiaat haluavat omakotitaloihin, rakennusyhtiö Lakea Oy:n toimitusjohtaja Timo Mantila sanoo.

Puurakentaminen mahdollistaa Mantilan mukaan paremmin sen, että kerrostaloasunnoista voidaan ajan tarpeen mukaan remontoida suurempia tai pienempiä.

Myös arkkitehtitoimisto L-arkkitehtien osakas Jari Lonka uskoo puurakentamiseen sekä muunneltavuuteen.

– Toimistotiloja on tehty pitkään muuntojoustavaksi, jotta niihin saadaan helpommin uusia vuokralaisia. Mihin asuntorakentamisen kehitys on mennyt? Asuinrakennuksia on tehtävä kestävän kehityksenkin kannalta 50–100 vuodeksi. Tarvitaan monimuotoisuutta ja enemmän yhteisiä tiloja, Lonka pohtii.

Asuntoja ja kaupunkeja saatetaan entistä enemmän tehdä yhteisöllisimmäksi. Kuusikkoaho Oy:n liiketoimintajohtaja Saila Partanen kertoo, että erityisesti ikääntyvien asumisessa yhteisöllisyys olisi tärkeätä. Ihminen on laumaeläin, joten erakoituminen sopii todennäköisesti vain harvoille.

– Yhteisöllisyys auttaisi ikääntyvistä huolehtimiseen. Yhteisöllisyys ei tarkoita lukossa olevaa kerhohuonetta vaan harrastusmahdollisuuksia ja kohtaamisia. Samaan yhteyteen tarvitaan muutakin kuin ikääntyvien asumista, Partanen toteaa.