Uutiset

Pietarissa ei enää katulapsia

Pietarissa toimivalla Lastenlääkärit-kansalaisjärjestöllä on hyviä uutisia. Venäjällä katulapset eivät ole enää ongelma, kuten 1990-luvun lopulla, jolloin katulapsia avustettiin Suomesta asti.

Katulasten määrä alkoi pienentyä vuoden 2005 paikkeilla, kun taloudellinen ja sosiaalinen tilanne Venäjällä koheni. Vaikutusta oli myös kansalaisjärjestöjen tärkeällä työllä.

Pahimmillaan Pietarin ja muiden kaupunkien kaduilla ajelehti tuhansia tinneriä ja liimoja haistelevia lapsia. He olivat paljon uutisissa, mutta nyt katulapsista on kasvanut aikuisia ja heistä onnekkaimmista on tullut isiä ja äitejä. Uusia katulapsia ei kansalaisjärjestön mukaan enää tule.

Istumme Lastenlääkärien tiloissa Fontanka-joen varrella. Kahvipöydässä ovat järjestön johtaja Svetlana Suvorova, psykologi Ljubov Smykalo ja ohjelmajohtaja Denis Kudrjavtsev. Pöydällä on venäläiseen tyyliin teetä, kahvia ja runsaasti makeaa syötävää.

Nykypäivän vanhemmat kasvoivat 1990-luvun taloudellisen ja sosiaalisen kaaoksen keskellä. Moni heistä tarvitsee apua ja tukea ollakseen hyviä vanhempia.

Lastenlääkärien toinen päätehtävä on vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten auttaminen. Kun nuori harkitsee itsemurhaa tai on muuten toivoton, tarvitaan Lastenlääkäreitä.

Alaikäiset voivat puhua auttajien kanssa paljastamatta henkilöllisyyttään. Vapaaehtoiset auttajat ovat psykologian, lääketieteen tai sosiologian opiskelijoita, joille annetaan viikkoja kestävä koulutus.

Lastenlääkärien organisaatio on työskennellyt nuorten ja lasten parissa vuodesta 2001 lähtien. Sen tehtävänä on tarjota apua vaikeissa elämäntilanteissa oleville nuorille ja lapsille. Järjestölle työskentelee lääkäreiden ja psykologien lisäksi opettajia ja vapaaehtoisia auttajia.

Iso työkenttä on hiv-perheiden ja heidän pienten lastensa auttaminen.

Venäjällä valtio tarjoaa hiv-äideille ilmaisen lääkityksen, ja organisaation työksi jää äitien neuvominen niin, että he eivät tartuta hiviä lapsiinsa. Äidit eivät voi tartuntavaaran takia imettää lapsiaan, vaan heitä on autettava hankkimaan valmisravintoa. Monelle se on liian kallista.

Toisen kansalaisjärjestön johtajalla Maja Rusakovalla, 45, on samansuuntaisia mielipiteitä kuin Lastenlääkärien väellä. Hän on sosiologian professori ja tohtori Pietarin valtionyliopistosta. Vuonna 2009 hän perusti kansalaisjärjestön nimeltä Stellit, joka auttaa Lastenlääkäreiden tapaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria.

Rusakova sanoo, että Venäjän lasten ja nuorten tilanne ei ole ihanteellinen, mutta parantunut.

– Lapset ovat saaneet paljon huomiota viimeisten kymmenen vuoden aikana ja asenteissa on nähtävissä parannusta. Ruumiillista rangaistusta harva enää hyväksyy. Jos opettaja lyö lasta, hän saa potkut.

Venäjällä vanhoillisen kasvatuksen linnake on ortodoksinen kirkko. Se julisti pari vuotta sitten, että itse Jumala antoi vanhemmille kasvatuskeinoksi lasten ruumiillisen kurituksen.

Venäjä sai viime vuonna kansainvälistä kritiikkiä uudesta lainsäädännöstä, joka lieventää rangaistuksia vähäisissä perheväkivaltatapauksissa.

Rusakova huomauttaa, että tieteellinen tutkimus ei tunne mitään maata, jossa vanhemmat eivät rakastaisi lapsiaan. Kaikkialla ihmiset haluavat lapsilleen hyvää, joskin käsitykset hyvästä kasvattamisesta vaihtelevat.

Stellitin vapaehtoisina on ammattikoulun käyneitä 16–27-vuotiaita nuoria, jotka ovat itse jossakin vaiheessa syrjäytyneet, mutta saaneet uudelleen elämän syrjästä kiinni.

– Nuorten moittiminen ei auta. Heidät täytyy saada uskomaan, että hyvä elämä voi tulla myös heidän osakseen. Me yritämme saada nuoria ammattikouluun ja vahvistaa itseluottamusta.

Päivän lehti

26.1.2020