Uutiset

Piirrosfilmihahmojen suomalainen ääni ei piipitä

Isot ja matalaääniset eläimet ja ihmiset, kuten valaat ja karjavarkaat, ovat helsinkiläisen muusikon ja äänityöläisen Markus Bäckmanin kohtalo.

Siitä asti, kun hän alkoi dubata Disneyn piirroselokuvia eli antaa äänensä elokuvien hahmoille, häntä on mieluusti kuultu rotevina ja roheina hahmoina. Hänestä on myös huokunut melankoliaa: hän on muun muassa Nalle Puhista tuttu aasi Ihaa.

-Harvemmin tulee vastaan sankarirooleja, Bäckman nauraa.

Hämeenlinnassakin muusikon työnsä puolesta esiintynyt Bäckman ajautui piirrettyihin puolivahingossa. Ensin hän oli ääni ja nyttemmin myös Disneyn elokuvien kääntäjä ja ohjaaja. Ajopuuteoriasta ei puhuta turhaan.

Bäckmanin kaveri oli 1990-luvun puolivälissä mukana Werne-studion produktioissa. Erääseen piirrettyyn kaivattiin taustakuoroa, ja siihen Bäckman meni mukaan. Kuorosta hän siirtyi pikkurooleihin ääniä tekemään. Jossain vaiheessa etsittiin uutta ohjaajaa, ja niin löytyi vuosituhannen vaihteessa Bäckmanille lisää työtä.

-Nykyään yli puolet töistäni liittyy piirrettyihin elokuviin.

Äänen kuvastettava todellisia tunnetiloja

Piirrettyjen elokuvien ohjaaja ei toki pysty ohjaamaan ruudulla vipajavia hahmoja. Ne menevät omia teitään, mutta hahmojen suomalaisia ääniä ohjaaja sen sijaan evästää.

-Ohjaaja ja äänitarkkailija ovat studiossa ja näyttelijä kopissa. Dubattavaa hahmoa tehdään lause kerrallaan. Pyrin siihen, että näyttelijän tunnetilat ovat todelliset. Ohjaaja huolehtii siitä, ettei näyttelijä ala maalailla äänellään liikaa, vaan puhuu luontevasti, Bäckman kertoo.

-Alkuperäistä ääntä ei tarvitse yrittää jäljitellä. Energiatasojen on myös oltava kohdallaan eli näyttelijä ei saa puhua kovempaa tai vaimeammin kuin elokuvan hahmo näkyy puhuvan.

Suomessa on kaksi isoa piirrosfilmejä tuottavaa yhtiötä, Sun Studio ja tuotantoyhtiö Werne. Edellämainittu huolehtii tällä hetkellä Disneyn elokuvista. Lisäksi on joukko pienempiä yhtiöitä.

Pikkutaloilla on yleensä melko pieniä budjetteja, joten ne voivat joutua käyttämään yhtä näyttelijää usean eri hahmon äänenä.

Disneyllä rahaa riittää. Yhtiö on myös hyvin tarkka siitä, millaiset äänet hahmot saavat. Kaikki ratkaisut hyväksytetään Yhdysvalloissa. Tarkkuudesta on se etu, että jokainen ääni on taatusti erilainen kuin toinen.

Pimeässä kopissa piirrosmaailmassa

Markus Bäckman on ryhtynyt dubbaajaksi niinsanotusti pystymetsästä. Äänen antaminen piirretylle hahmolle on kuitenkin työtä, jota hän kaikkein mieluiten tekee.

-Erityisesti tykkään siitä, kun saan olla pimeässä kopissa monitorin ääressä ja vain mennä elokuvan maailmaan.

Hänelle on tärkeää löytää juuri oikea tunnetila, jotta ääni varmasti kuulostaa siltä, että hahmo on tosissaan. Bäckman tyrmää kuvitelmat siitä, että dubbaaminen olisi hassuilla äänillä piipittämistä.

-Ääntä ei yleensä muunnella lainkaan, vaan puhutaan aivan omalla äänellä. Jotkin tunteet vaativat uskallusta. Olen huomannut, että monille on helpompaa ärjyä, karjua ja uhitella kuin tuoda esiin lämpimiä ja herkkiä tunteita.

Ohjaajana Bäckmanin tavoite on etsiä elokuvaan samaa aitoa lämpöä ja koskettavuutta kuin jenkkiversioissa yleensä – ehkä yllättävästikin – on.

-Piirroselokuvissa on räiskettä, pauketta ja hassuja pikku hahmoja. Se ei kuitenkaan ole niiden ainoa anti. Esimerkiksi Pixarin viimeaikaisissa piirroselokuvissa on hyvät käsikirjoitukset, Bäckman pohtii.

Suomalaiset äänet syntyvät nopsasti

Markus Bäckman uurastaa tällä hetkellä Robots-nimisen tietokoneanimaation kimpussa. Hänen tuoreimpia, jo teatterissa nähtyjä suomenkielisen version ohjauksiaan on muun muassa Ihmeperhe. Nemossa hänellä oli pieni sivurooli.

Piirroselokuvan suomalaiset äänet syntyvät suhteellisen vilkasta tahtia. Kun töitä tehdään kahdeksan tuntia päivässä, filmihahmot pajattavat sujuvaa suomea kahdessa ja puolessa viikossa.

-Käännös tehdään pari viikkoa ennen äänityksiä. Jälkikäteen lisätöitä teettävät esimerkiksi pelit, mutta ne ovat asia erikseen, Bäckman sanoo. (HäSa)