Uutiset

Pikavipeistä tulisi päästä eroon

Eduskunnassa on vireillä lakialoite, jonka tulilinjalla ovat pikavipit. Kokoomuksen kansanedustajan Sampsa Katajan ensimmäisenä allekirjoittaman aloitteen tarkoitus on kieltää löysät lainat jopa kokonaan.

Onko kieltäminen mahdollista ja miten, se on tutkittava. Toinen tie on uudistaa kovallakin kädellä vippejä koskevat pelisäännöt.

Lakialoitteella pitäisi olla takanaan myönteinen tuuli, sillä myös poliitikot ovat puoluekannasta riippumatta olleet huolissaan pikavippausten seurauksista.

Yleisestä huolesta kertoo myös se, että vippien myöntämisen ehtoja jokin aika sitten tiukennettiin. Yöllä voi tilata rahaa muun muassa puhelimella, mutta se on nostettavissa vasta aamulla. Lainaa jakavien yritysten on myös pakko rekisteröityä.

Kovistelulla haluttiin alalle edes jonkinlaista ryhtiä ja kuria. Koottujen tietojen mukaan ala on edelleen harmaata ja varsin villiä – ja valvonnassa on kaikkien tuntemia puutteita.

Kun hyvin yleisesti myönnetään, että pikavippauksessa on ratkaisemattomia ongelmia miksi niihin ei puututtaisi? Kysymyksen voi osoittaa myös pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitukselle.

Miksi pikavipit kieltävää lakia täytyy lähteä ajamaan edustajien lakialoitteella eikä hallituksen koko voimalla?

Vippifirmat kalastavat asiakkaakseen ennen muuta nuoria, joilla on rahapula ja heikko ote omaan talouteensa. Kun rahaa ei ole, nuori tarttuu syöttiin ja kuvittelee vipin jotain ratkaisevan.

Loppu on nuorten taloussotkuja penkoville liiankin tuttua. Vippiä seuraa murheellisen usein löysien lainojen ketju. Hyvinkin lyhyessä ajassa rahapulaansa pelastusta hakeva on liemessä, josta ulospääsy vaatii talouskuria, kärsivällisyyttä ja vuosia.

Vipit eivät ole pelkästään nuorten ongelma – ei siksikään, että nuorten vanhemmat ja isovanhemmat yrittävät usein hyvää hyvyyttään auttaa velkaantunutta sen minkä voivat.

Pahimmassa tapauksessa nuoren lainataakka on koko suvun yhteinen painajainen.

Pikavipin liikeidea on se, ettei laina vaadi vakuutta. Sen puuttuminen kasvattaa huimasti lainaajan riskiä ja tästä syystä velkarahan hinta kasvaa. Vippauksen tekee lainaajille kannattavaksi huima korko.

Kapitalismissa ja markkinataloudessa tulee vaalia mahdollisimman pitkälle yrittämisen vapautta. Vapaudella on aina rajat ja tämä sääntö pätee myös markkinataloudessa.

Tarkasti ilmaistuna vippauksen liikeidea ei perustu vain korkeaan korkoon vaan siihen, että lainaajat joutuvat korkean koron kanssa vaikeuksiin. Suomeksi sanottuna he eivät pysty maksamaan lainaa takaisin ajallaan.

Mikä peruste markkinataloudessa on hyväksyä tällainen selvästi kestämätön ja moraalitonkin liikeidea?

Roskakasaa ei pidä kaataa kokonaan vippiyritysten niskaan: vastuuta on aina myös lainan ottajalla. Pikavippien suosio antaa aiheen kysyä, millaisilla taloustaidoilla monet nuoret aloittavat aikuisen elämänsä.

Pikavipeissä ei ole järkeä.